Niittykasvit
Hiirenvirna
(Kråkvicker )
Vicia cracca
Hiirenvirna on monivuotinen luonnonvarainen hernekasvi, yleinen koko Suomessa paitsi pohjoisimmassa Lapissa. Se on tärkeä pölyttäjille ja toimii luonnon viherlannoitteena: juurinystyrät sitovat typpeä ilmasta ja ravitsevat maata.
Veden tarve:
Vähäinen
Valon tarve:
Puolivarjo
Korkeus:
40-120 cm
Kukinta-aika:
Keskikesä
Hiirenvirna on köynnöstävä ruohovartinen niittyjen ja tienpientareiden kasvi. Sen varsi voi kasvaa 40–120 cm pitkäksi. Sen varsi tarttuu ympäröiviin kasveihin kärhien avulla. Näyttävät, sinivioletit kukat muistuttavat tyypillisiä hernekasvien kukkia. Kukinta ajoittuu yleensä kesä–heinäkuulle. Kukkien lakastumisen myötä siemenet kehittyvät palkojen sisällä, jotka mustuvat kypsyessään. Palkoihin kehittyy yleensä 6–10 siementä.
Hiirenvirna on luonnonkasvina erittäin sopeutuvainen ja esiintyy monenlaisissa elinympäristöissä. Sitä tavataan yleisesti niityillä, teiden varsilla, metsänreunoissa, kuivahkoilla kedoilla ja kosteilla niityillä. Se viihtyy parhaiten aurinkoisissa tai puolivarjoisissa paikoissa. Hiirenvirna menestyy parhaiten ravinteikkaassa ja multavassa maaperässä, mutta kasvaa myös hiekkaisissa tai savipitoisissa oloissa. Hiirenvirna on kalkinsuosija, mutta sietää lievästi happamaa maata.
Yksi hiirenvirnan merkittävimmistä hyödyistä on sen kyky sitoa ilmakehän typpeä juurinystyröidensä avulla, mikä tekee siitä arvokkaan osan luonnonmukaista viljelyä tai niittyjen hoitoa. Se ei vaadi erillistä lannoitusta ja pystyy rikastuttamaan maaperää muille kasveille.
Hiirenvirna ei luonnonvaraisena kasvina hoitoa kaipaa. Niityillä kasvi voidaan niittää kerran vuodessa loppukesästä. Hiirenvirna leviää sekä siemenien että maavarren avulla.
Hiirenvirna on monikäyttöinen ja ekologisesti tärkeä kasvi, joka ravitsee maaperää sitoessaan ilmankehän typpeä. Kasvi hyödyttää myös pölyttäjiä.