Hyppää sisältöön
Niittykasvit

Voikukka

(Maskross)

Taraxacum officinale

Voikukka

Voikukka on sitkeä monivuotinen kasvi, jota pidetään usein rikkakasvina. Suomessa kasvaa satoja voikukkalajeja, yleisin on pihavoikukka. Sen juuret muokkaavat maata ja aurinkoiset kukat tarjoavat ravintoa monille mesipistiäisille.

Veden tarve:

Vähäinen

Valon tarve:

Puolivarjo

Korkeus:

10-30 cm

Kukinta-aika:

Keskikesä

Voikukka

Voikukka menestyy lähes kaikentyyppisissä maaperissä. Se viihtyy parhaiten aurinkoisilla tai puolivarjoisilla paikoilla, eikä ole erityisen vaativa maaperän suhteen. Voikukkaa ei haittaa, vaikka maa olisikin tiivistä ja vähäravinteista.  Se kasvaa niin hiekkaisessa, savisessa kuin multavassa maassa, mutta suosii ravinteikasta ja hyvin vettä läpäisevää kasvualustaa. Voikukan syvä paalujuuri yltää jopa useiden kymmenien senttien syvyyteen, mikä tekee siitä kuivuutta kestävän ja vaikeasti kitkettävän.

Kukinnan jälkeen voikukka tekee siemenhahtuvapallon, jonka siemenet tuuli kuljettaa pitkienkin matkojen päähän uusille sijoille.

Voikukasta on hyötyä luonnolle ja maaperälle monin tavoin. Se on tärkeä ravinnonlähde pölyttäjille, erityisesti keväällä, kun muita kukkia on vähän tarjolla. Juuret muokkaavat maata, auttaen mikrobitoimintaa ja muita kasveja menestymään.

Voikukka ei hoitoa kaipaa, vaan sitkeänä ja kestävänä luonnonvaraisena kasvina selviää ilman ihmisen apua.

Voikukan nuppuja voi kerätä ja säilöä pikkelöintiliemessä kapristen tapaan. Nuoria lehtiä voi käyttää salaateissa tai pinaatin tapaan. Myös kukat ovat syötäviä ja niistä voi valmistaa voikukkasiirappia tai -hunajaa sokerin kanssa.

Etsi