Viikunaopuntia

Kasvi on tärkeä maatalouden viljelykasvi kaikkialla maapallon kuivilla ja puolikuivilla alueilla. Se kasvatetaan lähinnä sen hedelmän vuoksi mutta myös kaktusvihanneksena ja huonekasvina. Se on alkujaan kotoisin Meksikosta ja Yhdysvaltojen eteläosista. Luonnossa viikunaopuntia kasvaa 2–5 metriä korkeaksi.

Huonekasvina sitä on yleensä saatavilla 10-50 cm korkeana. Tanakat varret muodostuvat nivelikkäästi toisiinsa kiinnittyneistä, 10–50 senttimetriä pitkistä, litistyneistä ja soikeista varrenosista, versonivelistä.

Lehdet ovat piikkejä. Piikkejä on kahta muotoa. Suurin osa piikeistä on kellertäviä, karvamaisia ja koukkupäisiä, helposti ihoon tarttuvia. Osa piikeistä on harmaanruskeita, kovia, pitkiä ja suoria. Kasvi kannataa sijoittaa rauhalliselle paikalle, sillä piikit saattavat liikkeen vaikutuksesta irtautua kasvist ja aiheuttaa iho- ja silmäoireita.

Kasvi kukkii maalis-heinäkuussa kirkkaankeltaisin kukin. Raakana hedelmä on vaaleanvihreä, kypsänä sen väritys vaihtelee punertavan keltaisesta purppuraiseen.

Kaktuksena se on valon ja lämmön kasvi. Se sietää auringon paahdetta. Kesäisin viikunaopuntian voi siirtää ulos aurinkoiselle ja suojaiselle paikalle. Mullanvaihtoa viikunaopuntia kaipaa vain 2-3 vuoden välein ja tällöin käytetään Kekkilä Kaktus- ja mehikasvimultaa.

Se kasvaa luonnossa hyvin kuivilla alueilla. Sitä kastellaan niukahkosti välttäen ylikastelua, mutta kuitenkin niin, että kaktus pysyy elinvoimaisena. Kesällä kastelu voi olla reilumpaa, kunhan multa kuivuu kunnolla kasteluiden välissä. Kasvi pystyy varastoimaan vettä varsiinsa. Kasvukaudella  lannoitetaan Kekkilä Viherkasviravinteella tai Kekkilä Kasviravinteella kerran kuukaudessa.

Viikunaopuntian hedelmä on makeimmillaan vihreänä