Traakkipuut (tuoksutraakkipuu)

Suomalaisten suosituimpiin viherkasveihin kuuluvat traakkipuut ovat kotoisin trooppisesta- ja subtrooppisesta Aasiasta ja Afrikasta.

Nimi lohikäärmepuu on johdettu kreikan kielen naispuolista lohikäärmettä tarkoittavasta sanasta drakaina ja kasvi erittää punertavaa pihkaa, jota on kansankielellä kutsuttu lohikäärmeen vereksi.

Luonnossa ne kasvavat suuriksi puiksi tai pensasmaisiksi kasvustoiksi, kolmesta metristä 20 metriäkin korkeiksi.

Viherkasveina traakkipuut ovat usein puumaisia, 2-3 runkoisia, haarautuvia kasveja tai matalia lehtiruusuketaimia. Myytävien kasvien koot vaihtelevat aina 10 senttimetristä rungolliseen 2-3 metriin.

Traakkipuut lehdet kasvavat ruusukkeissa pitkinä pystyssä ja suorina tai kaislamaisesti alaspäin kaarella, kapeina ja peitsimäisinä. Lehtien leveys vaihtelee parista sentistä kymmeneen senttimetriin ja pituus voi vaihdella 10-80 välillä lajista riippuen.

Lehdet ovat puhtaan vihreän tai tummanvihreän värisiä tai valko-, kelta- ja punakirjavia, riippuen lajikkeesta. Kuvan rehevä, kelta-vihreäraitalehtinen tuoksutraakkipuu on saanut nimensä tuoksuvista kermanvalkoisista kukistaan.

Muita suosittuja lajikkeita ovat mm. tummanvihreä- ja kapealehtinen reunustraakkipuu, valko- ja keltakirjavalehtinen juovatraakkipuu, kiiltävä tummanvihreälehtinen tai valkoraitalehtinen supputraakkipuu ja ruokotraakkipuu, jota myydään paljon kukkakaupoissakin bambumaisen ulkonäön vuoksi onnenbambuna tai onnenoksana. Leikkovartisena hankittu ruokotraakkipuu juurtuu helposti viherkasviksi.

Lähes kaikki traakkipuulajit viihtyvät puolivarjoisessa paikassa.

Kirjavalehtiset traakkipuulajit ja -lajikkeet vaativat runsaammin valoa kuin tummanvihreälehtiset. Liian vähässä valossa lehtien kirjavuus häviää. Suoraa auringonvaloa on vältettävä, etteivät lehdet vaurioidu.

Traakkipuu tarvitsee tilavan kasvupaikan, jotta sen alimmat lehdet saavat vapaasti levittäytyä ulospäin. Se kärsii ahtaassa paikassa. Kasvun aikana kasvi viihtyy lämpöisessä huoneenlämmössä (23-25 astetta), talviaikaan lämpötila saa olla matalampi, ei kuitenkaan alle 15-18 astetta.

Traakkipuut viihtyvät ilmavassa, hiekansekaisessa Kekkilä Viherkasvimullassa. Ruukun pohjalle laitettaan muutaman sentin salaojakerros Kekkilä Ruukkusoralla. Multa kannattaa vaihtaa heti kasvin kotiuduttua, sillä kasvatusmulta on usein liian huokoista.

Kastelu ja kasvin hyvinvointi helpottuvat, kun multa on ominaisuuksiltaan kotikasvatukseen soveltuvampaa. Useimmat traakkipuulajikkeet puhdistavat tehokkaasti epäpuhtauksia huoneilmasta.

Kesällä traakkipuu menestyy myös ulkona auringonpaisteelta suojassa. Kylmää alustaa, eikä kylmää vetoa kasvi ei kestä hyvin.

Traakkipuuta kastellaan kerralla kunnolla ja mullan annetaan kuivahtaa kastelujen välissä.nLiikakastelua on varottava etenkin talvella. Kirjavalehtiset lajikkeet vaativat runsaammin vettä kuin yksiväriset lajit.

Kasvi pitää sumuttelusta. Sumuttelulla ja suihkuttelulla lehdet pysyvät puhtaina, jolloin kasvi voi paremmin, tuholaiset pysyvät poissa ja huoneilman puhdistaminenkin tehostuu. Liian kuivassa ilmassa lehdet saattavat alkaa roikkua ja ruskistua kärjistä.

Traakkipuita lannoitetaan Kekkilä Viherkasviravinteella keväästä syksyyn kerran viikossa. Myös talviaikaan kasvia voi lannoittaa valoisessa paikassa 1-2 kertaa kuussa.

Traakkipuun multa vaihdetaan joka kevät tuoreeseen Kekkilä Viherkasvimultaan helmi-maaliskuussa valon lisääntyessä.

Suurten ja vanhojen yksilöiden multa vaihdetaan 2-3 vuoden välein. Välivuosina riittää pintamullan lisäys, kunhan kasvia muutoin lannoitetaan tasaisesti kasvukaudella.

Jos traakkipuu alkaa kaljuuntua tai kasvaa liian korkeaksi, rungon voi katkaista haluamastaan kohdasta.

Leikkaus kannattaa tehdä keväällä valon lisäännyttyä. Leikkauskohdan alapuolelta kasvaa uusia versoja ja leikatut lehtiruusukkeet voi juurruttaa vedessä uusiksi viherkasveiksi.

Kun veteen on kasvanut hyvä juuristo, taimet istutetaan Kekkilä Viherkasvimultaan.