Pohjois-Pasilan Ilmalantori on aiemmin tunnettu raitiovaunulinjan päätepysäkkinä ja tyhjyyttään ammottavana aukiona. Kesällä 2025 se muuttui yhteistyön ansiosta vihreäksi kohtaamispaikaksi ja keitaaksi, josta Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö aikoo nyt konseptoida ratkaisua muuallekin.
– Hanke oli kaiken kaikkiaan täydellinen match ja eteni nopeasti, kun mukaan saatiin Forum Virium ja Kekkilä, kertoo Jani Päiväläinen Swecolta.
Ilmalantorin keitaan takana ovat Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium, suunnittelutoimisto Sweco sekä lähialueen yrityksiä ja viher- ja infrarakentamisen kumppaneita. Kekkilä liittyi hankkeeseen viherratkaisujen kumppanina. Yhdessä toimijat halusivat luoda Ilmalantorista paikan, joka palvelee sekä lähialueen työntekijöitä että asukkaita – kohteen tavoitteena on tarjota vihreä ja monimuotoinen ympäristö rentoutumiseen, kohtaamiseen ja uudenlaisiin käyttötapoihin.
Forum Viriumin näkökulmasta Ilmalantori toimii pilotointialustana, jonka pohjalta voidaan kerätä oppeja ja käytäntöjä tulevia hankkeita varten: miten suunnittelu ja lupaprosessit kannattaa hoitaa ja miten konsepti voidaan paketoida muualle levitettäväksi. Pilotti on osa Forum Viriumin kolmivuotista Euroopan Unionin rahoittamaa PilotGreen-hanketta.
– Kaupungeissa on paljon tyhjiä tiloja, joita voisi hyödyntää väliaikaisina viherkeitaina, kun toimintamallit on kunnossa, pohtii Mirka Råberg Forum Viriumilta.
Tyhjästä aukiosta kaupunkikeitaaksi
Swecon mukaan Ilmalantori oli pitkään paljas ja helppokäyttöinen aukio, jossa tyhjyys suorastaan paistoi. Tilanne muuttui, kun alueelle tuli lisää liikennettä ja uusia yrityksiä. Aukio nousi keskeiseksi osaksi Pohjois-Pasilaa, ja silloin syntyi tarve viherryttää ja elävöittää tilaa.
Hankkeen käynnistämistä kuvataan ”täydelliseksi matchiksi”:
– Kaikki eteni nopeasti, kun Kekkilä ja Forum Virium saatiin mukaan. Ensimmäinen askel oli saada hanke hyväksyttyä johdon tasolla. Kun vihreää valoa saatiin, tiimi alkoi ideoida ratkaisuja – jopa paviljonkia pohdittiin, jotta ihmiset voisivat pitää kokouksia ulkona. Seuraavaksi laadittiin tarjous ja kutsuttiin lähialueen yrityksiä mukaan yhteistyöhön, kertoo Päiväläinen.
Hankkeen budjetti oli 80 000 euroa, josta Forum Virium rahoitti hanketta noin 15 000 eurolla.
Kierrätys kaiken keskiössä
Kekkilälle Ilmalantori toimi myös kasvualustojen testiympäristönä. Kekkilän Järviruokokate on kiertotalouden uutuustuote, joka hyödyntää täysin kotimaisen järviruo’on uudenlaisena raaka-aineena. Vesistöjen rannoilta niitetty järviruoko vähentää rehevöitymistä ja saa uuden elämän istutusalueiden ja kasvimaiden katteena. Kate sopii erinomaisesti perennojen ja pensaiden alle sekä viljelyrivien väliin, missä se hillitsee rikkaruohoja, tasaa kosteutta ja parantaa maan laatua.
– Ajan myötä kate maatuu osaksi kasvualustaa ja rikastuttaa maata luonnollisella tavalla, kertoo Petra Salonen Kekkilältä.
Katetta käytettiin suursäkkien mullan katteena, jossa se pidätti kosteutta ja hillitsi rikkaruohojen kasvua. Materiaalina se on hyvin luonnollinen ja kauniisti auringossa patinoituva. Suursäkeissä olevissa kasvualustoissa testattiin turpeetonta Istutusmulta ZERO -tuotetta, joka myös auttaa pidättämään kosteutta, kertoo Salonen.
Tuula Hyvärinen Swecolta kertoo, että monet kalusteet ja materiaalit on hankittu kierrätyksen kautta. Kasvit ovat pääosin viherrakentajilta lahjoituksena saatuja ylijäämäkasveja, kalusteet ja reunakivet puolestaan lainattuja.
– Saimme kertaalleen käytettyjä näyttelykalusteita toimittajilta, puistoista siirrettyjä penkkejä sekä taimistoilta ylijäämäkasveja, kuten pilvikirsikkaa, joka ei enää käy kaupaksi mutta saa torilla uuden elämän. Samalla tavalla hyödynnettiin ”vinksallaan” olevia kasveja ja muuta hävikkiä, kertoo Hyvärinen.
Hyvä esimerkki on hiekkakumirouhematto, joka oli menossa agilitykäyttöön, mutta suoristui hyvin torille.
– Materiaali soveltuu oleskeluun, eikä siitä irtoa mikromuovia viemäreihin, kertoo Hyvärinen.
Käytössä on myös kierrätyslavoja, kadunreunakiviä ja erilaisia kalusteita pyöretelineistä pingispöytiin. Palabetoni ehti kiertää Jyväskylän kautta ennen Ilmalaan päätymistä. Tuulan mukaan suurin osa materiaalivirroista järjestyi yhteistyön ja ihmissuhteiden kautta, vaikka joistakin elementeistä myös maksettiin.
Luonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjien seuraamista
Kasteluun panostettiin paljon, mutta muuhun ylläpitoon vähemmän. Hyvärinen mukaan rikkaruohot ovat kasvaneet komeiksi ja vieraslajit poistettu. Hän näkee rikkaruohoissa myös positiivista:
– Luonnonkasvit löytävät paikkansa, ja rikkaruohoista on hyötyäkin. Ne houkuttelevat pölyttäjiä ja elävöittävät aluetta.
Salonen täydentää, että kasvit voivat kukoistaa jopa haastavissa olosuhteissa. Samalla alueella on toteutettu pölyttäjäseurantaa, ja kesällä torilla nähtiin runsaasti pörriäisiä. Swecolta kerrotaan, että lisäksi seurataan kosteuden kehitystä ja sen vaikutuksia kasveihin.
Oppeja tulevaisuuteen
Forum Viriumin näkökulmasta Ilmalantori toimii pilotointialustana, jonka pohjalta voidaan kerätä oppeja ja käytäntöjä tulevia hankkeita varten: miten suunnittelu ja lupaprosessit kannattaa hoitaa ja miten konsepti voidaan paketoida muualle levitettäväksi. Kaupungeissa on paljon tyhjiä tiloja, joita voisi hyödyntää väliaikaisina viherympäristöinä.
Salonen painottaa, että kaupunkien tulisi tunnistaa tällaisen toiminnan yleishyödyllinen potentiaali ja tarjota matala kynnys toimijoille.
– Valmiiksi paketoidut konseptit helpottaisivat seuraavia toteutuksia.
Swecolta todetaan, että tavoitteena oli pitää Ilmalantori ei-kaupallisena tilana. Budjetissa huomioitiin myös vuokrakuluja, mutta niitä käytiin läpi useaan kertaan. Konseptin kannalta on tärkeää, että kaupungit pystyvät toimimaan joustavammin, jotta tämänkaltaiset innovaatiot syntyvät ja leviävät.
Kiinnostaako kaupunkiympäristön viherryttäminen? Ota meihin yhteyttä!
Rakennetaan yhdessä kestävää kaupunkiympäristöä