Alusta-Paviljonki
Alusta-paviljongiksi nimetty puisto on piristävä, värikäs keidas Arkkitehtuuri- ja Desingmuseoiden välissä. Pysäköintipaikalle rakennettu paviljonki on keskeinen osa arkkitehti Maiju Suomen taiteellista väitöskirjatyötä Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksella. Suomen arkkitehtikollega, Elina Koivisto, tekee paviljongissa tutkimusta luonnonmateriaalien rakennuskäytöstä.
– Haluan käytännönläheisessä väitöskirjassani tutkia ihmisen ja luonnon suhdetta rakennetussa ympäristössä. Suunnittelua tehdään yleensä ihmisen ehdoilla, mutta kestävä arkkitehtuuri pitäisi nähdä laajemmin osana luontoa, Maiju Suomi sanoo.
– Alusta-paviljongin suunnittelussa pyrimme huomioimaan tasavertaisesti sekä ihmisten että toislajisten eliöiden tarpeet. Kutsuimme monimuotoisilla ratkaisuilla niin eläimet kuin ihmiset paviljonkiin.
Kuva: Anne Kinnunen
Paviljonki on myös osa Luonnonvarakeskuksen hallinnoimaa BIWE-hanketta (Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla). Alusta-paviljongin suunnittelussa oli mukana muun muassa ekologian tutkijoita, joilta suunnittelijat saivat tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä hyönteiset viihtyvät.
Ekologisen kestävyyden lisäksi paviljonki toteuttaa myös sosiaalista kestävyyttä, sillä rakennustöissä oli mukana suuri joukko eri alojen ammattilaisia. Seinämät ja muurit valmistettiin savesta ja niistä kantoivat vastuun Raision seudun koulutuskuntayhtymän savirakentajalinjan opiskelijat. Kasvin istuttamisessa oli mukana opiskelijoiden lisäksi viheralan ammattilaisia.
Suomi pitää laajaa yhteistyökumppaniverkostoa tärkeänä siksi, että monien yhteistyötahojen kautta luontolähtöinen rakentamistapa leviää tehokkaammin. Sosiaalisuutta voidaan Suomen mukaan edistää rakentamisessa toteuttamalla rakennelmia yksinkertaisilla tavoilla. Silloin mahdollisimman monet voivat osallistua rakentamis- ja hoitotöihin, eikä työ jää vain ammattilaisten tehtäväksi.
Niitty kaupungissa
Paviljongin kasvualustoihin istutettiin yli tuhat kasvia. Niistä muodostui niittymäinen ympäristö keskelle kivistä kaupunkia.
– Pölyttäjät, perhoset ja muut hyönteiset löysivät paviljongin nopeasti. Kasvit on valittu niin, että ne sopivat mahdollisimman monille pölyttäjille. Itse opin paljon siitä, millaisia kasveja ja kukkia eri lajit suosivat. Kun hyönteiset tulivat paviljonkiin, tulivat niiden perässä myös linnut, Suomi kuvailee.
– Haastoimme myös ihmiskeskeistä näkemystä siitä, mikä on kaunista kaupunkiympäristössä. Hoitamaton, monilajinen niitty on monimuotoisuuden kannalta paljon parempi kuin hoidettu istutus.
Alusta-paviljongin materiaalit on valittu niin, että niillä on jatkokäyttöä jossain toisessa paikassa. Poltetut savitiilet menevät rakennusmateriaaliksi muuraukset toteuttaneelle yrittäjälle. Polttamaton savi voidaan palauttaa peltoon. Puukehikoillekin löytyy jatkokäyttö. Suursäkeissä olevat kasvualustat ja kasvit voidaan siirtää jatkamaan kukintaansa jonnekin muualle.
– Biohiili on myös yksi kiinnostava kiertotalousmateriaali. Teimme biohiilestä reliefin tiilimuuriin. Lisäksi sitä on kasvualustoissa sitomassa vettä ja ravinteita.
Paviljongin monimuotoisuutta lisättiin monilajisten kasvien lisäksi sienirihmastoilla. Puistoon tuotiin pölkkyjä, joihin oli ympätty erilajisia sieniä. Pölkyt tarjoavat hyviä asuinpaikkoja kovakuoriaisille.
Alustat suursäkeissä
Kekkilä oli mukana paviljongin rakentamisessa ja auttoi sopivan kasvualustan valinnassa. Kasvualustaksi valittiin luomulannoitettu viljelymulta, joka soveltuu sekä kaupunkiviljelyyn että perennojen ja kesäkukkien kasvualustaksi.
– Tulimme mukaan Alusta-projektiin jo suunnitteluvaiheessa, Kekkilän tuotepäällikkö Paulina Nyberg iloitsee.
Kasvualustavalintaa mietittäessä on tärkeää ymmärtää projektin tavoitteet sekä tutustua istutussuunnitelmaan.
– Uutta tässä hankkeessa meille oli se, että kasvit istutettiin suoraan suursäkkeihin. Alusta-paviljonki on ollut kokonaisuudessaan uudenlainen ja upeasti koordinoitu projekti.
Nyberg pitää ratkaisua kierrättävälle paviljongille käytännöllisenä, sillä kasvit on helppo siirtää seuraavaan paikkaan säkkeineen. Pienenä haasteena voi olla se, että kasvualustan jäätyessä läpikotaisin saattaa osa kasveista kuolla talven aikana.
Museot tyytyväisiä
Suomi ja Koivisto halusivat sijoittaa Alusta-paviljongin Arkkitehtuuri- ja Designmuseon väliin, jotta se tavoittaisi kaupunkilaisten lisäksi alan ammattilaisia. Museot ottivat mielellään paviljongin parkkipaikalleen, sillä se nivoutuu hienosti osaksi molempien museoiden sisältöjä, joissa kestävyys on nyt keskeisessä roolissa.
– Paviljongissa kävi kesällä paljon kaupunkilaisia ja matkailijoita tutkimassa tilaa ja viettämässä aikaa. Museoiden henkilökunta piti paviljongissa palavereita ja siellä syötiin lounaseväitä. Paviljonki on mukava paikka levähtää vaikkapa vauvan vaunulenkillä tai koiran kanssa. Paviljonki on ollut kuulemma mieleinen paikka myös lämpiminä kesäöinä, Designmuseon yhteistyöpäällikkö Piia Lehtinen kertoo.
Lehtisen kollega, Arja-Liisa Kaasinen Arkkitehtuurimuseosta kertoo palautteen olleen pelkästään positiivista.
– Luonnon huomioiminen rakennetussa ympäristössä on koettu todella tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Ihmisten ja hyönteisten yhteistä tilaa on pidetty kauniina ja virkistävänä. Hyönteisiä on voinut tarkkailla rauhassa niiden keskittyessä kukkiviin kasveihin.
Museot järjestivät paviljongissa arkkitehtien kanssa monia yleisölle suunnattuja tapahtumia keskusteluista ja konserteista elokuiseen Taiteiden yön filminäytökseen. Paviljongissa pidettiin myös savityöpajoja, joiden tavoitteena oli tutustua muotoiluperinteeseen ja tehdä yhdessä asumuksia hyönteisille.
– Alusta-paviljonki tarjosi inspiroivan ympäristön keskusteluille luonnon monimuotoisuudesta kaupunkiympäristössä. Oli hienoa huomata, miten hyönteiset löysivät heti tiensä paviljonkiin ja viihtyivät siellä koko kesän. Oli myös kiehtovaa seurata, miten paviljonki kehittyi kasvukauden aikana kasvien kasvaessa, Lehtinen iloitsee.
Artikkeli on ilmestynyt Vehreä-lehdessä 02/2023
Teksti: Markku Pulkkinen
Kuvat: Anne Kinnunen ja Anni Koponen