Itämeren rannat ovat vuosien saatossa kasvaneet umpeen tiheällä, lähes läpipääsemättömällä järviruo’olla. Moni suomalainen on nähnyt nämä ruskeat rannat, muttei tule ajatelleeksi, että niissä piilee paitsi rehevöitymisen merkki, myös ratkaisu siihen: järviruo’on hyötykäyttö kiertotaloudessa ja uudenlaisen vastuullisen tuotteistamisen mahdollisuus.
Järviruoko (Phragmites australis) on monimuotoinen kasvi, joka tarjoaa tärkeän elinympäristön monille linnuille, hyönteisille ja kalanpoikasille. Samalla se kuitenkin edistää rehevöitymistä, jos sen kasvu pääsee hallitsemattomaksi. Kun ruokoa niitetään ja kerätään vesistöistä hallitusti, poistuu samalla merkittäviä määriä typpeä, fosforia ja hiiltä. Aiemmin niitot jäivät usein kesken, ja ruokomassa jäi rannoille lahoamaan, jolloin ravinteet valuivat takaisin mereen.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja järviruo’osta on kehittymässä arvokas luonnonvara.
Kekkilän Järviruokokate
John Nurmisen Säätiön koordinoima Rannikkoruokohanke (2020–2024) rakensi perustaa kestävämmälle ruokoarvoketjulle. Hankkeessa ruokoa niitettiin 400 hehtaarin alalta eri puolilta rannikkoa. Yhdessä Metsähallituksen, ELY-keskusten, kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa rakennettiin mallia, jossa ruoko ei jää rannalle, vaan siirtyy hyötykäyttöön.
Yksi onnistuneista ratkaisuista on Kekkilän Järviruokokate. Puutarhakäyttöön tarkoitettu luonnonmukainen katemateriaali valmistetaan kotimaisesta, vastuullisesti kerätystä järviruo’osta. Se suojaa maata kuivumiselta, vähentää rikkakasveja ja samalla tukee kiertotaloutta kirjaimellisesti rannalta puistoon.
Tutustu Kekkilän Järviruokokatteeseen.
Kuntien rooli vesistöjen kunnostuksessa ja kiertotaloudessa
Vaikka ruokomassan jatkojalostus on nyt mahdollista, sen saatavuus on yhä pullonkaula. Tähän tarvitaan kuntien apua. Monet ruovikoituneet alueet sijaitsevat kunnan mailla tai rannoilla. Yhteistyö kunnallisten ympäristötoimien, vesialueiden omistajien ja alueellisten toimijoiden kanssa voi ratkaista, siirtyvätkö ruovikoiden sisältämät ravinteet hyötykäyttöön vai palaavatko ne takaisin vesistöihin.
Yhteistyössä voidaan:
- parantaa rantaympäristöjä ja avata umpeenkasvaneita vesialueita virkistyskäyttöön
- poistaa rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita vesistöistä
- synnyttää uutta kiertotalousliiketoimintaa alueelle
- tukea ilmastotavoitteita korvaamalla turvepohjaisia raaka-aineita kotimaisella, uusiutuvalla materiaalilla
Yhteistyöllä kohti kestävää ympäristöä ja ilmastotavoitteita
Järviruo’on matka rannalta puistoihin on esimerkki siitä, mitä kiertotalous voi parhaimmillaan olla. Ongelma muuttuu mahdollisuudeksi ja jäte resurssiksi. Se edellyttää kuitenkin yhteistyötä: kunnallista tahtoa, alueellista suunnittelua ja toimivia logistiikkaketjuja.
Rannikkoruokohanke on osoittanut, että tämä on mahdollista. Nyt on aika skaalata toimintaa yhdessä.
Kiinnostaako yhteistyö?
Etsimme kuntia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ruovikoiden hyötykäyttöä kestävällä tavalla. Ota yhteyttä ja rakennetaan yhdessä toimintamalli, joka palvelee sekä ympäristöä että paikallista elinvoimaa.
Lisätietoja:
Petra Salonen
Circular Solutions Manager
petra.salonen@kekkila-bvb.com