Kesän lämpö ja merituuli hellivät kasveja, hyönteisiä ja ihmisiä Jätkäsaaressa sijaitsevan Vihreistä vihrein -asumisoikeus- ja vuokratalon kattopuutarhassa ja -niityllä. Ympäristöbiologi, hortonomi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio esittele kolme vuotta sitten valmistuneita kasvikattoja innostuneena.
– Täällä on havainnoitu kaksisataa kasvilajia. Lajisto on runsastunut huomattavasti kolmen vuoden aikana. Hyönteislajejakin on havaittu useita kymmeniä. Nämä kattopuutarhat ovat menestyneet paljon paremmin kuin osasimme odottaa. Saamme täältä paljon arvokasta tietoa kasvikattojen toteuttamiseen, Suonio sanoo.
Talojen kasvikattoratkaisut ovat tarkan tutkimuksen kohteena, sillä Helsingin yliopisto seuraa elinympäristöjen kehittymistä osana Viides ulottuvuus -hanketta.
– Tämä oli todella upea kohde ideoida ja suunnitella. Pitääkin kiittää Helsingin kaupunkia, TA-rakennusyhtiötä ja hankkeen toista ideanikkaria, Markku Hainaria siitä, että kaikki näkivät asumisen tulevaisuuteen ja lähtivät rohkeasti toteuttamaan uudenlaista kasvikattoratkaisua. Samalla todistimme, että kattopuutarhojen toteuttaminen ei ole kallista. Tämä on Jätkäsaaren halvin rakennuskohde.
Suonio rohkaisee erityisesti kattoniittyjen tekoon.
– Katoilla menestyvät monet muutkin kasvit kuin maksaruohot. Kattoniityt lisäävät monimuotoisuutta kaupungeissa ja ihmisetkin viihtyvät kattoniityillä mainiosti. Niityn alla on keskimäärin 12 sentin rakennekerros järviruokoa, soraa ja niittykasvualustaa. Kasvit menestyvät siinä erinomaisesti. Katon suojaamiseen ei käytetty lainkaan muovia. Kattoniitty ei vaadi hoitoa, kastelua tai lannoitusta. Kasvualustan ravinteena hyödynnettiin kompostia, Suonio kuvailee.
Vihreistä vihrein -talon niittykatolla kasvaa muun muassa ketoneilikkaa, ahomansikkaa, päivänkakkaraa, apiloita ja katajia. Lokeista ei ole harmia, kun katoilla on kasvillisuutta.
Alemmalla katolla sijaitseva metsämarjapuutarha vaatii luonnollisesti paksumman, noin 40 sentin paksuisen kasvualustan. Vehreässä puutarhassa kasvaa herukoita, pensasmustikkaa, puolukkaa, mesimarjaa, omenoita, kvitteniä ja kiiviä. Tämäkään puutarha ei vaadi kastelua.
Lisäävät sosiaalisuutta
Suonio pitää kattopuutarhojen hyvänä puolena myös sitä, että ne lisäävät asukkaiden keskinäistä kanssakäymistä. Puutarhojen ympärille kietoutuu paljon sosiaalista toimintaa. Ne ovat suosittuja oleskelutiloja.
Vihreistä vihrein -talon yksi kattoterassi on varattu hyötykasvien laatikkoviljelylle. Samassa yhteydessä on kasvihuone, jota voi käyttää taimikasvatuksessa. Hyötypuutarhan yhteydessä ovat kerhotilat, joissa voi esimerkiksi valmistaa ruokaa terassilta kerätyistä kasveista.
– Ruoka ja kasvit ovat hyvä ja turvallinen aihe aloittaa keskustelu ihmisten kanssa ja tutustua sitä kautta toisiin. Asukasyhdistys järjesti täällä ensimmäisenä talvena viljelykurssin, jossa kävimme läpi hyötykasvien viljelyä hyvin perusteellisesti. Kattoviljely on yleistynyt kaupungeissa paljon, Suonio tietää.
– Tähän taloon on aina mukava tulla, kun näkee ihmisten viihtyvän katoilla. He tekevät täällä töitä, nauttivat kahvia tai lukevat. Vihreä tekee hyvää ihmisten psyykelle. Kasvikatot lisäävät myös ihmisten tasa-arvoisuutta, sillä nyt muutkin kuin rikkaat pystyvät asumaan vihreän ympäristön keskellä. Tämä onkin paratiisimainen asuinympäristö.
Oppia briteistä
Rosling Manor Gardens -yrityksessään työskentelevä Taina Suonio on kysytty suunnittelija ympäri maailman. Hän on Suomen lisäksi suunnitellut kaupunkien viherratkaisuja muun muassa Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Kiinassa. Suunnitteluoppinsa Suonio on hankkinut Pohjois-Irlannista, jossa hän asui yli 13 vuotta. Edelleenkin hän viettää paljon aikaa Isossa-Britanniassa.
Kasvikattoapostoli Taina Suonio kannustaa rakentajia rohkeasti kattoniittyjen ja kattopuutarhojen tekoon. Hän uskoo, että kaupunkilaiset alkavat pian vaatia vihreitä olohuoneita talojen katoille.
Suonio oli ensimmäinen suomalainen suunnittelija ja ensimmäinen pohjoismainen naissuunnittelija, jolla oli kilpapuutarha maailman kuuluisimmassa Chelsea Flower Show
-tapahtumassa Lontoossa vuonna 2019. Chelsea Flower Show -kilpapuutarhat ovat tulleet Suoniolle tutuiksi jo vuodesta 2005, sillä hän on työskennellyt Ison-Britannian tunnetuimpien ja arvostetuimpien suunnittelijoiden kanssa. Suonio on vastannut palkittujen puutarhojen kasvitiimeistä ja toteutuksesta.
Suonio on viime aikoina suunnitellut Vihreistä vihrein -talon lisäksi Jätkäsaaressa sijaitsevan Saukonlaiturin pysäköintilaitoksen maisemoinnin, sekä lukuisia julkisia ja yksityisiä kohteita pääkaupunkiseudulla.
Suonio tekee kasvikattoihin liittyvää tutkimustyötä Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusryhmässä. Hän oli mukana myös työryhmässä, joka uudisti RT-sarjan Kansi- ja kattopuutarhat sekä viherkatot -kortit. Viime vuonna työn alla oli Vantaan kaupungin kasvikattolinjaus.
Seuraavaksi Suonio toivoisi Suomeen rohkeaa julkisivuviherryttämistä.
– Kasvien kasvattaminen talojen seinustoilla on Suomessa vielä harvinaista. Sitä pitäisikin tehdä rohkeammin. Köynnöskasvit eivät vahingoita seinämateriaaleja, vaikka usein niin väitetään. Esimerkiksi humala on hyvä ja nopeasti kasvava julkisivuköynnös, Suonio sanoo.
Jätkäsaaressa julkisivuviherryttämistä on kokeiltu talon parvekkeilla olevien, köynnöksiä kasvavien kasvatuslaatikoiden ja kasvikattojen avulla. Julkisivukasvitkin ovat menestyneet Jätkäsaaressa hyvin.
Teksti: Markku Pulkkinen
Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2021