Hyppää sisältöön

Parsan kasvatus – Kärsivällisen tarhurin työ palkitaan

Perusta parsapenkki ja kasvata itse maukasta parsaa. Parsan kasvatus vaatii vähän kärsivällisyyttä sekä taimia, multaa ja ravinteita.

Kasvata parsaa omassa parsapenkissä

Perusta parsapenkki ja kasvata itse maukasta parsaa. Parsan kasvatus vaatii vähän kärsivällisyyttä sekä taimia, multaa ja ravinteita.

Naps ja vihreä verso napsahtaa poikki. Kevään ensimmäinen ohut parsanverso tarjoaa makuhermoja kihelmöivän hetken, kun sen maistaa suoraan maasta poimittuna. Maussa on makeautta, rapeutta ja herneen makua. Ennen kuin makunautinnosta pääsee nauttimaan, vaaditaan tarhurilta kärsivällisyyttä ja muutama vuosi kasvatusta.

Ennen kuin makunautinnosta pääsee nauttimaan, vaaditaan tarhurilta kärsivällisyyttä ja muutama vuosi kasvatusta.

Parsan kasvatus

Istuta parsa valmiiksi juurtuneina taimina tai paljasjuurina juurakoina. Voit kasvattaa parsaa myös siemenistä.

Parsan kasvatus voi alkaa siemenestä tai valmiista juurakoista. Siemenkasvatus vie aikaa, jopa viisikin vuotta ennen kuin satoa tulee, mutta se voi olla mukava kokeilu, jos sadonkorjuuseen ei ole kiirettä. Kylvä siemenet keväällä ruukkuihin tai suoraan avomaalle. Itäminen vie parista viikosta kuukauteen, riippuen lämpöolosuhteesta.  Valmiilla kookkailla juurakoilla pääsee sadosta nauttimaan nopeammin, parissa kolmessa vuodessa vuodessa.

Parsalla on laaja juuristo. Taimipurkeissa kasvavilla taimilla on yleensä juuret jo vähän ruukun ympärille kiertyneitä, jolloin juuria on hyvä haroa kevyesti auki ja levittää laakaan istuttaessa.

Parsan kasvatus onnistuu parhaiten aurinkoisella ja suojaisalla paikalla. Kitke monivuotiset rikkakasvit huolella. Parsa kasvaa samassa paikassa vuosien ajan, joten maan on hyvä olla rikkaruohoton. Perinteisesti parsaa kasvatetaan riveissä kumpareena, mutta viljelylaatikkokin soveltuu parsan kasvatukseen.  Perinteiseen tapaan parsalle tehdään istutusvaiheessa pitkä ja noin 30 cm leveä oja, johon juurakot istutetaan. Multaa on hyvä olla juurakon alla noin 30 cm paksuudelta.

Savimaalla parsalle kannattaa tehdä kohopenkki kumpareena, jotta vesi ei jää seisomaan alalla vaan valuu pois juuriston alueelta. Parsa on nimittäin arka märkyydelle. Juurakon päällä on hyvä olla kuitenkin kunnolla multaa, jotta parsakasvusto kestää erilaisten talviolosuhteiden koettelemukset.  Kuormalavan lavakaulusviljelylaatikkoon mahtuu kolme-viisi juurakkoa, kunhan käytät päällekkäin kahta lavakaulusta tai istutat juurakot maavaraisena syvälle yhden lavakauluksen laatikossa. Parsan juurakoita voi myös istuttaa kukkaryhmään vihreäksi täydennyskasviksi. Parsa kasvattaa kesän mittaan komean vihreän kasvuston, josta voi leikata varsia myös kukkakimppuihin.

Paranna kasvualustaa uudella mullalla, Kekkilän luonnonmukaisella Kasvimaalannoitteella ja Kanankakalla. Kalkitse kasvualusta pari viikkoa ennen maanparannusta ja istutusta.

Aloita parsan kasvatus parantamalla maata

Parsapenkin on hyvä olla syvään muokattu ja multava. Parsa rakastaa hyvää multaa ja ravinteita. Käytä multana esimerkiksi Kekkilän luonnonmukainen Puutarhamultaa tai Kekkilän luonnonmukaista Viherkompostimultaa. Lisää maahan myös Kekkilän Puutarhakalkkia, Kanankakkaa ja luonnonmukaista Kasvimaalannoitetta. Parsa viihtyykin kalkitussa maassa, joten vanhakin parsapenkki kannattaa kalkita vuoden parin välein. Sopiva pH on 7-7,5.

Hyödynnä katteita parsakasvustolle. Katteet auttavat pitämään rikkaruohoja loitolla, pidättävät maassa kosteutta ja helpottavat hoitoa.

Istuta parsan juurakot noin 30-50 cm välein. Avaa taimipotin tai juurakon juuria laakaan istutuskuopan tai vaon pohjalla. Täytä istutuskuoppa mullalla ja kastele kunnolla, jotta juurtuminen varmistuu. Levitä juurakon ympärille Kasvimaakatetta, jotta rikkaruohot eivät saa jalansijaa hyvässä mullassa ja maa pysyy paremmin kosteana. Pidä jatkossa erityisesti viheliäästi maan alla leviävät monivuotiset rikkakasvit, kuten vuohenputki, elämänlanka ja juolavehnä, etäällä parsapenkistä.

Parsan versot kasvavat nopeasti pituutta. Satokauden lähestyessä kannattaa parsapenkkiä tutkailla ahkerasti, jotta versot eivät kasva yli. 15 cm mittaiset versot ovat sopivia herkutteluun.

Kohti sadonkorjuuta

Ensimmäisen parin vuoden aikana parsan juurakoiden annetaan kasvaa kokoa. Satoa ei kannata korjata kuin korkeintaan pieneksi maistiaiseksi. Vaikka parsan kehitys vie alkuun aikaa, palkitaan kärsivällisen tarhurin työ. Parsaa aletaan korjata vasta kolmantena vuotena. Parsa tarjoaa ensimmäisinä vuosina ohuita, mutta maukkaita versoja. Vuosi vuodelta satoa saa yhä enemmän. Satoa kannattaa leikata parin päivän välein, sillä versot hujahtavat nopeasti pituutta.

Satoa voi saada samasta juurakosta jopa pari vuosikymmentä.

Huolehdi erityisesti istutusvuonna kastelusta ja ravinteiden saannista. Jatkossa parsapenkki on varsin helppohoitoinen.

Jotta parsa tuottaa satoa pitkään, kannattaa siitä pitää huolta. Satoa voi saada samasta juurakosta jopa pari vuosikymmentä. Pidä rikkaruohot kurissa kitkemällä. Levitä maan parannukseksi kompostia ja lannoita juurakoita Kasvimaaravinteella ja Kanankakalla. Lannoitus kannattaa ajoittaa aikaiseen kevääseen ja sadonkorjuun jälkeisiin viikkoihin. Lisää uutta katetta tarpeen mukaan. Kellastunut kasvusto kannattaa leikata syksyllä alas.

Ensimmäisinä vuosina parsa kasvattaa ohuita, lyijykynän vahvuisia versoja. Ohuet versot ovat maukkaita myös tuoreena, suoraan penkistä poimittuna.

Herkkuhetkiin

Parsa kannattaa nauttia mahdollisimman tuoreena. Kypsennä parsaa keittämällä suolalla maustetussa vedessä tai grillissä. Voit kypsentää parsaa myös uunissa.  Varo kypsentämästä parsaa liiaksi. Liiallinen kypsentäminen heikentää makua ja vitamiinien määrää.

Parsannuput ovat suurta herkkua. Ne kypsyvät nopeasti. Lisää nuput viimeisenä ruoan joukkoon, esimerkiksi risottoa valmistaessa.

Korjaa parsat sadonkorjuuveitsellä tai napsaise varovasti verso poikki.

Klassinen parsarisotto

Näitä tarvitset:

  • 400-500 g tuoretta parsaa
  • 2 rlk voita
  • 1-2 salottisipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 4 dl risottoriisiä
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä tai siideriä
  • 1 l kasvislientä
  • parmesan- tai grana padano -juustoa
  • 0,5 prk ranskankermaa
  • mustapippuria myllystä
  • tuoretta basilikaa
  • tarjoiluun tuoreita yrttejä, muutama ohut parsan nuppu, neitsytoliiviöljyä ja mustapippuria

Tee näin:

Pese parsa, leikkaa ja napsaise käsin puumainen osuus pois ja pilko muutaman senttimetrin mittaisiksi pätkiksi. Kuori ja pilko salottisipuli ja valkosipuli. Sulata voi kasarissa, lisää siihen risottoriisi ja kuullota läpikuultavaksi. Lisää sekaan sipulisilppu ja kaada päälle valkoviini. Anna viinin haihtua kevyesti ja kaada joukkoon osa kasvisliemestä, jotta riisi on nesteen peittämä. Anna kiehua noin 15 minuuttia. Lisää välillä kasvislientä sitä mukaa, kun neste on imeytynyt riiseihin. Raasta tällä välin juusto. Tarkista, että riisit ovat koostumukseltaan sopivan napakat ja kypsät, mutta eivät liian pehmeitä. Lisää joukkoon parsat, osa parmesanista, ranskankerma ja rouhi mustapippuria. Lisää pilkottua basilikaa, sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Annostele risottoa lautasille, lisää pinnalle muutama ohut parsannuppu, jos kasvimaalta sellaisia löytyi, hieman basilikaa, parmesanraastetta, loraus neitsytoliiviöljyä ja rouhi hieman mustapippuria ja nauti.

Parsarisotto on parsaruokien klassikko.

 

Teksti: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen

Etsi