Kesäkukat aurinkoon ja varjoon

Kesäkukat sisustavat parvekkeen ja pihan oleskelupaikat. Kukat tuovat vaihtelua ja väriä ja ennen kaikkea kukittavat koko kesää. Kesäinen rentoutumishetki kesäkukkien keskellä on monen aistin elämys. Kasvivalinnat vaikuttavat tunnelmaan, mutta myös tarvittavan hoidon määrään. Joku rentoutuu jouten, toinen kesäkukkien kuihtuvia kukkia nyppiessä. Kasvien valinta voi perustua myös helppohoitoisuuteen. Kannattaa pitää mielessä, että mitä suurempi ruukku, sitä enemmän ruukkuun mahtuu hyvää ja ravinteikasta multaa, johon sitoutuu niin ravinteita kuin kosteuttakin kesäkukkien käyttöön. Käytä istutuksessa ravinteikasta, kesäkukille tarkoitettua Kekkilän Kesäkukkamultaa.

Mitä suurempi ruukku, sen helpompaa on kesäkukkien hoito. Kesäkukkamullalla täytettyyn suureen ruukkuun varastoituu runsaasti ravinteita ja kosteutta. Välimerellisessä istutuksessa on tuoksuvaa heliotrooppia, kesäkynttilää ja laskeutuvaa maahumalaa. Arabiansulkahirssi ja pronssisara tuovat rentoutta ja niittymäisyyttä.

Kesäkukilla voi vaihtaa tunnelmaa, uutta ilmettä ja tyyliä vaikka joka vuosi. Kesäkukat seuraavat myös trendejä. Yhtenä vuonna muodissa ovat kirkkaat ja lämpimät värit, toisena vuonna istutuksiin sujautetaan korallia, lohensävyjä ja hopeanhohtoisia lehtikasveja. Kesäkukilla kokeilu on helppoa, kun puutarhan oleskelutilat voi sisustaa vaikka joka vuosi eri värein, eri kasvein ja erilaisin muodoin. Seuraavana vuonna voi kokeilla taas jotain uutta tai palata tuttuun, turvalliseen ja hyväksi havaittuun.

Kesäkukilla kokeilu on helppoa, kun puutarhan oleskelutilat voi sisustaa vaikka joka vuosi eri värein, eri kasvein ja erilaisin muodoin.

Kesäkukilla saa luotua tarvittaessa suojaa katseilta ja tuulelta. Köynnöstävät kasvit rajaavat tilaa tai luovat suojaisan oleskelupaikan köynnöstukien tai –säleikön kera. Kesäkukkia kasvatetaan myös rungollisina miniatyyripuina. Kookkaat puuvartiset kasvit, kuten oleanteri ja eukalyptus, tuovat istutuksiin pensasmaisina kokoa ja rehevyyttä. Kaunis ympäristö on silmän ja mielen iloa. Lisäämällä istutuksiin tuoksuvia kasveja lisää myös aistinautintoja. Perhoset, mehiläiset, kimalaiset ja muut pölyttäjät nauttivat yhtä lailla kesäkukkaistutuksista. Runsas kukinta väreineen ja tuoksuineen houkuttaa pölyttäjiä paikalle.

Jättiverbena kasvaa kookkaaksi ja sopii yhdessä arabiansulkahirssin kanssa aurinkoiseen olosuhteeseen. Jättiverbena houkuttaa myös mukavasti pölyttäviä hyönteisiä, kuten päiväperhosia, kimalaisia ja mehiläisiä.

Huomioi olosuhteet

Luonto voi kuitenkin näyttää mahtinsa, joten valveutunut puutarhuri ottaa huomioon myös kasvupaikan olosuhteet.  Tuuli saattaa tuivertaa toisinaan sen verran rankasti, että versot katkeilevat ja lehdet repeilevät. Esimerkiksi tuuli voi riepotella kannan lehtiä rajusti tai katkaista mehevävartisen daalian kukkavarren. Moni korkea kasvi kaipaakin tuulisella paikalla tukea. Tukena voi olla esimerkiksi bambukeppi, johon sidot kukkavarren löyhästi kiinni. Myös alaspäin laskeutuvat kasvit voivat saada vaurioita tuulen riepotellessa versoja, jotka hankautuvat astian reunaa vasten. Esimerkiksi riippapelargonin versot voivat kärsiä tuulen riepottelusta. Helpointa on sijoittaa kasvit tuulisimmilta paikoilta suojaan tai valita sellaisia vaihtoehtoja, jotka kestävät tuulen tuiverruksen. Monet koristeheinät ja jättiverbena sietävät hyvin tuulisiakin olosuhteita.

Oleanteri on tuttu Välimeren maiden koristepensas, mutta se menestyy meillä kausikasvina. Puuvartinen kasvi selviää hyvin myös huoneenlämmössä talviajan, kunhan sitä kastelee tarpeeksi. Kesäaikaan oleanteri rakastaa aurinkoa.

Auringon ystävät

Aurinko on kaikille kasveille tarpeen, tarvitsevathan kasvit valoa yhteyttämiseen, mutta monet aurinkoa vaativat kasvitkaan eivät kestä jatkuvaa paahdetta. Kastelun tarve on suuri paahteessa ja kesän kuumimpina päivinä. Pienen ruukun voi paahteessa joutua kastelemaan jopa parikin kertaa päivässä. Erilaiset mehikasvit sietävät kuivuutta ja lämpöä, sillä niiden lehtiin kerääntyy kosteutta varastoon. Huonekasvina tuttu tulilatva on myös helppo kasvi kesäkukkaistutuksissa.

Paahteisella kasvupaikalla menestyvät myös monet yrtit, jotka soveltuvat hyvin kesäkukkaistutuksiin.

Paahteinen, etelään avautuva parveke tai terassi voi olla haastava olosuhde. Paahteisen paikan omistajan vaivattomin kesäkukka on pelargoni. Se antaa anteeksi pienet laiminlyönnit hoidossa ja sietää kuivaa ja kuumuutta. Varsinkin riippapelargonit nauttivat auringon hivelevistä säteistä ja kukkivat kiitollisina lämpimänä aurinkoisena kesänä, jos saavat vieläpä kukinnan ja kasvun tueksi runsasta lannoitusta, esimerkiksi Kekkilä Kesäkukkaravinteella. Kylmänä kesänä versot eivät kasva pituutta ja kukkivat heikommin. Koko kesän kestävä kukinta, varmuus ja kuivuuden sieto tekevät pelargonista yhden suosituimmista kesäkukista. Pelargonit ovatkin parvekkeiden, kotipihojen ja kesämökkien varmimmat kukittajat.

Paahteisella kasvupaikalla menestyvät myös monet yrtit, jotka soveltuvat hyvin kesäkukkaistutuksiin. Tupsulaventeli, tähkälaventeli, timjami, salvia ja rosmariini sopivat ruukkupuutarhaan myös ulkonäön perusteella. Isona bonuksena niistä voi leikata yrttisatoa talteen. Myös koristeheinät kestävät valoisassa ja lämpimässä olosuhteessa.

Koti-ikkunoilla kasvavat kaktukset ja muut mehikasvit voi nostaa kesäksi paahteeseen. Karaise ja totuta sisällä kasvaneet kasvit kuitenkin runsaaseen valoon vähitellen. Loistomehipuu ’Zwartkop’ saa runsaassa valossa miltei mustan sävyn.

Tupsulaventelia käytetään usein kesäkukkaistutuksissa. Kun kasvustoa sipaisee, leviää ilmoille laventelinen tuoksu.

Varjon siimekseen

Varjopaikan kasvillisuus on monen mielestä hankalampi löytää kuin aurinkoisen ja valoisan paikan kasvillisuus. Yleisimmin varjossa viihtyvät lumihiutale, begoniat ja verenpisarat. Myös monet auringossa viihtyvät kasvit selviävät varjoisimmissakin olosuhteissa, mutta kasvu voi olla rehevämpää ja kukinnasta muodostua vähäisempää, kun valoa ei ole tarpeeksi tarjolla kasvin tarpeisiin. Esimerkiksi riippaverbena jättää kukinnan lähes kokonaan väliin varjoon sijoitettuna. Samoin varjon kasvit eivät kestä kovaa aurinkoa, vaan kuivahtavat jopa peruuttamattomasti. Lumihiutale onkin syytä pitää puolivarjossa, jopa varjossa, jossa se kukkii kauniisti. Runsas hajavalo ja tasainen kosteus on sille mieluisin olosuhde. Kuivahtaminen kuihduttaa samalla kertaa kaikki kukat. Tällöin lumihiutale pitää tauon kukinnassa, keräten energiaa uusien nuppujen kasvuun ja kukintaan. Pahimmassa tapauksessa se jopa ruskettuu kokonaan. Samalla tavalla käy lobelialle, mutta se toipuu vielä huonommin.

Kun suunnittelet kasveja varjoon, kannattaa erityisesti miettiä kasvien optimaalisten kasvuolosuhteiden ja mieltymysten lisäksi värejä. Varjoisassa paikassa eivät kaikki värit erotu. Esimerkiksi siniset kukat jäävät huomaamatta eivätkä muutkaan tummat värit erotu. Sen sijaan vaaleat ja valkeat näkyvät varjoisalla paikalla hyvin, ja jopa loistavat hämärässä. Varjossa saattaa kosteus säilyä kasvualustassa ja kasvustossa, mikä lisää kasvitautien mahdollisuutta. Varjopaikan ruukkuja ja istutuksia ei siis kannata ylen määrin ja vain tottumuksesta kastella, vaan kastele tarpeen mukaan.

Kesäbegonia eli pikkubegonia kukkii runsaasti vaatimattomissakin olosuhteissa. Kasvutapa on pensasmainen. Kesäbegonia selviää hyvin vähässä valossa tai liikkuvan valon olosuhteessa.

Itään aukeava parveke herää lempeään aamuaurinkoon. Illan viimeisistä auringonsäteistä nautitaan taas pohjoisen parvekkeella. Täällä parveketta varjostaa myös rehevästi kasvanut villiviini. Vaaleat ja hopeasävyiset kesäkukkaistutukset tuovat parvekkeelle valon tuntua.

Alaspäin laskeutuvista lehtikasveista voi istuttaa ilman kukkiviakin kasveja näyttävän amppeli-istutuksen. Kuvan istutuksessa on hopealehteä, hopeaputousta ja lankaköynnöstä.

Teksti ja kuvausjärjestelyt: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen