Kaikki kasvit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen. Nopeasti ja suuriksi kasvavat kasvit tarvitsevat enemmän ravinteita kuin hitaasti kasvavat. Kasvit saavat ravinteensa mullasta, pääasiassa juuriston kautta. Ravinteet ovat mullan huokosissa olevaan veteen liuenneina. Multa onkin kuin kasvien ruokakaappi. Välillä ruokakaappi pitää täyttää, mikä onnistuu parhaiten lannoitteella. Osallistu lannoitekouluumme ja saat tietää, mitä lannoite on ja mitä lannoittaminen tarkoittaa.
Mitä N-P-K tarkoittaa?
Kasvit tarvitsevat monia eri ravintoaineita kasvaakseen. Lannoite koostuu yhdestä tai useasta ravintoaineesta. Toisin kuin ihmiset, kasvit pystyvät ottamaan ravinteet hyvinkin yksinkertaisten yhdisteiden muodossa mullasta.
Ravintoaineet
Kasvin paljon tarvitsemia ravintoaineita kutsutaan makroravinteiksi. Niihin kuuluu typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium (Ca), magnesium (Mg) ja rikki (S). Paljon pienemmissä määrin tarvitaan hivenravinteita: rautaa (Fe), kuparia (Cu), mangaania (Mn), sinkkiä (Zn), booria (B), klooria (Cl), nikkeliä (Ni) ja molybdeeniä (Mo).
Suluissa olevat kirjaimet ovat alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Ne helpottavat lannoitusaineiden koostumusten vertailua. Näiden ravinteiden lisäksi kasvit käyttävät myös suuria määriä hiiltä (C), vetyä (H) ja happea (O). Kasvi saa näitä aineita ilman hiilidioksidista ja vedestä.
Ravinnepitoisuus
Kaupasta ostetussa lannoitteessa tulee ilmoittaa ravinnepitoisuus. Nopeata vertailua varten voidaan sisältö ilmoittaa esimerkiksi näin: N-P-K 12-2-8. Tämä tarkoittaa, että tässä lannoitteessa on 12 % typpeä (N), 2 % fosforia (P) ja 8 % kaliumia (K).
Prosentit tarkoittavat painoprosenttia. Kilo tätä lannoitetta antaa mullalle 120 g typpeä, 20 g fosforia ja 80 g kaliumia. Mietitkö, miksei lopputuloksena ole 100 prosenttia tai yksi kilo? Loppu koostuu muista alkuaineista, jotka eivät ole makro- tai hivenaineita, esimerkiksi hapesta ja vedystä. Niitä on kemiallisista syistä pakko löytyä niistä yhdisteistä, joista lannoite koostuu.
Vertaile lannoitteita
Kaikilla lannoitteilla, niin luonnonmukaisilla kuin ilmakehästä ja maasta peräisin olevista mineraaleista valmistetuilla, on kasviravinteista koostuva sisältö. Se voidaan ilmoittaa alkuaineiden merkeillä ja prosenttimäärillä. Voit vertailla erilaisia lannoitteita N-P-K-koostumuksen avulla.
Lannoitteella, jonka N-P-K on 12-2-8, on suurempi ravinnearvo kuin lannoitteella, jonka N-P-K on 4-1-2. Jotta saadaan sama määrä ravinteita, tulee toista lannoitetta siis antaa enemmän, tarkalleen ottaen noin kolme kertaa enemmän.
Voit myös vertailla eri ravinteiden suhdetta. Sekä N-P-K 12-2-8 että N-P-K 4-1-2 sisältävät enemmän typpeä kuin fosforia ja kaliumia (12>2, 12>8, 4>1 ja 4>2).
Paljon typpeä sisältävä lannoite on hyväksi lehtien kasvulle. N-P-K 2-2-14 ja N-P-K 4-2-8 sisältävät typpeä yhtä paljon tai enemmän kuin fosforia mutta vähemmän kuin kaliumia (2=2, 2<14, 4>2 ja 4<8). Kvalitatiivinen kasvu, eli muun muassa nuppujen ja hedelmien muodostus sekä talvenkestävyys, hyötyy siitä, että kaliumia ja fosforia on enemmän.
