Hyppää sisältöön
Koristepuut

Mantsurianjalopähkinä

(Manchurisk valnöt)

Juglans mandshurica

Mantsurianjalopähkinä Juglansia mandshurica

Mantsurianjalopähkinä on eksoottisen näköinen, monirunkoinen puu, jonka komeat lehdet huomataan. Sillä on valtavan kokoiset, 0,5-1 m mittaiset, parilehdykkäiset, raikkaanvihreät lehdet. Hieno matalahkona ja leveälatvuksisena yksittäispuuna.

Veden tarve:

Keskiverto

Valon tarve:

Aurinkoinen

Korkeus:

500-1500 cm

Värit:

Vihreät lehdet Vaaleanvihreät lehdet

Kukinta-aika:

Alkukesä

Kasvuvyöhyke:

I-III

Suosittelemme tämän kasvin kanssa:

Mantsurianjalopähkinä Juglansia mandshurica

Mantsurianjalopähkinällä on leveä latvus. Oksat ovat paksut ja vahvanoloiset ja ne kasvavat lähes vaakasuoraan. Mantsurianjalopähkinä kasvaa 5-15 m korkeaksi. Valkokarvaiset lehdet ovat suuret, n. 50-100 cm pitkät ja pihlajanlehtien muotoiset. Ne ovat päältä kellanvihreät, alta sinertävän vihreät. Lehdet puhkeavat vasta alkukesällä. Hedekukinnot ovat oksilla roikkuvia norkkoja. Syksyisin puu tuottaa suuren määrän syömiskelpoisia pähkinöitä.

Mantsurianjalopähkinä viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Latvus ei saa koskaan jäädä muiden puiden varjoon ja paikan pitäisi muutenkin pysyä avoimena, muuten jalopähkinöiden kasvutapa häiriintyy. Suurikokoisten lehtien vuoksi puu tulee istuttaa tuulensuojaiselle paikalle, jotta lehtiruodit eivät murru. Keväthalloille arka laji menestyy suotuisilla paikoilla Etelä-Suomessa, kasvuvyöhykkeillä I-III (IV). Kasvualustan tulee olla runsasravinteinen ja multava. Sopiva multa on Kekkilä Puu- ja Pensasmulta.

Keväisin mantsurianjalopähkinän kasvualusta kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä Kevätlannoitte Plussalla.

Puusta poistetaan yleensä kuivia oksia elokuussa runsaan keväisen mahlavuodon takia.

Runkoa ei saisi kolhia, sillä puuaines lahoaa herkästi.

Etsi