Hyppää sisältöön
Huonekasvit

Varjoviikuna

(Citronfikus)

Ficus microcarpa

Varjoviikuna on viikunoiden sukuun kuuluva huonekasvi. Sillä on kauniit, pyöreähköt tai soikeat vihreät, kiiltävät lehdet ja paksu runko sekä juuristo. Nimestään huolimatta varjoviikuna viihtyy parhaiten runsaassa valossa. Bonsaipuuksi muotoiltuna varjoviikuna on helppohoitoisin leikattu ruukkupuu.

Veden tarve:

Keskiverto

Valon tarve:

Puolivarjo

Värit:

Vihreät lehdet

Kukinta-aika:

none

Suosittelemme tämän kasvin kanssa:

Kasvi kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Australiassa. Luonnossa se kasvaa suurina, jopa 15 m korkeina puina, joiden 30 metriäkin leveä ja tiheä lehvästö tarjoaa suojaa auringonpaahteelta.

Senlehdet muistuttavat tutun limoviikunan lehtiä, mutta ovat paksummat ja pyöreämmät. Pituudeltaan ne ovat 3-5 cm ja leveydeltään 2-4 cm. Varjoviikunan koristeellinen, paksu juuristo pystyy varastoimaan vettä ja ravinteita.

Kasvia  kasvatetaan huonekasviksi monessa muodossa: muhkuraisen juuriston paljastavina eri korkuisina bonsai-puina ja rungollisena tai pensasmaisena puuna. Bonsai-tyyppisesti kasvatettuihin on usein myymälöissä liitetty sana ginseng ja se tarkoittaa kiinaksi juurta.

Viihtyy puolivarjossa, mutta parhaiten se menestyy kuitenkin voimakkaassa valossa. Suoralta auringonpaisteelta se tulee suojata. Talvikuukausina varjoviikuna hyötyy kasvilamppujen tarjoamasta lisävalosta. Se viihtyy ympäri vuoden huoneenlämmössä. Lämpötila ei saisi laskea alle 16 asteen. Kasvupaikan tulee olla vedoton. Kun sopiva kasvupaikka on löytynyt, annetaan sen olla rauhassa, sillä se ei pidä siirtelystä.

Kasvi viihtyy hiekansekaisessa mullassa, joten se istutetaan Kekkilä Viherkasvimultaan. Kasvi istutetaan uudelleen vasta kun vanha ruukku on täyttynyt juurista. Mullanvaihto tehdään keväällä.

Sitä kastellaan aina kerralla runsaasti, ja mullan annetaan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Kasvi varastoi paksuihin juuriinsa vettä ja ravintoaineita ja kestää siksi pitkiäkin aikoja ilman kastelua. Pimeiden talvikuukausien aikana, kun se ei kuluta juurikaan vettä, multa on pidettävä melko kuivana. Kasvi pitää sumuttelusta. Sitä lannoitetaan kasvukaudella miedolla Kekkilä Kukkaravinne-liuoksella joka toisella kastelukerralla.

Vähäisessä valossa ja etenkin talviaikaan, sekä myös kasvupaikan muuttuessa, se voi varistella lehtiä. Lisävaloa annetaan kasvilampuilla. Lehtiä tiputtanut kasvi toipuu yleensä hyvin keväällä saadessaan luonnonvaloa ja ravinteita talvilevon jälkeen. Myös leikkaus piristää sen kasvua.

Kasvi ei varsinaisesti kaipaa leikkaamista, mutta se kestää keväällä ja kesällä voimakastakin leikkaamista. Tämän vuoksi se soveltuu hyvin bonsai-puun muotoon kasvatettavaksi.

Etsi