Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto perustavat keväällä 2019 Jätkäsaaren Hyväntoivonpuistoon koealan, jossa tutkitaan biohiiltä sisältävien kasvualustojen vaikutuksia puiden kasvuun ja maaperän hiilitaseeseen. Tutkimus liittyy Helsingin kaupungin tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kekkilä on hankkeessa mukana toimittamalla koealalle kasvualustoja.
Helsingin kaupunkialueen puuston, kasvillisuuden ja maaperän on arvioitu sisältävän 1,25 miljoonaa tonnia hiiltä, joka hiilidioksidiksi muutettuna vastaa reilun 1,5 vuoden aikana kaupungissa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilivarasto kasvaa 35 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa 26 000 asukkaan päästöjä.
Tohtori Anu Riikosen tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että kaupunkipuiden kasvualusta on melko suuri hiilipäästöjen lähde. Siksi alustan koostumukseen ja toimivuuteen pitääkin kiinnittää erityistä huomiota.
– Tutkimuksellamme pyritään löytämään keinoja, joilla voidaan vähentää maaperän hiilipäästöjä ja parantaa puiden kasvua, Carbon Lane -hankkeen tutkija Esko Salo Aalto-yliopistosta sanoo.
Kasvualustan ominaisuuksiin kannattaa panostaa, sillä sen osuus katupuiden uusimiskustannuksissa on erittäin pieni.Koeala ei vaadi erillistä rakentamista, sillä tutkimusjärjestelyt tehdään osaksi rakenteilla olevaa Hyväntoivonpuistoa. Tutkimuksen kohteena on 30–80 istutettua lehtosaarnia, metsälehmusta, pilvikirsikkaa ja purppuraomenapuuta. Kasvualustoina kokeillaan erilaisia biohiiltä sisältäviä kasvualustoja.
– Kasvualustan ominaisuuksiin kannattaa panostaa, sillä sen osuus katupuiden uusimiskustannuksissa on erittäin pieni
Salo ei halua arvailla tutkimuksen tulosta, mutta odottaa biohiilellä olevan positiivisia vaikutuksia.
– Esimerkiksi Tukholmassa katupuuistutukset on tehty pääasiassa biohiilipohjaisille kasvualustoille kymmenen vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Hyvien käytännön kokemusten lisäksi biohiilen vaikutuksista tarvitaan tieteellistä näyttöä, jota Carbon Lane -hankkeessa haetaan.
Salo muistuttaa, että puiden uusiminen rakennetussa ympäristössä on kallista ja siksi kaupunkipuiden elinkaarta halutaan pidentää myös Helsingissä.
Biohiilellä on myös mahdollista parantaa hulevesien hallintaa ja katupuiden vedensaantia. Biologinen vedensuodatus esimerkiksi biohiiltä hyödyntäen auttaa kaupunkeja sopeutumaan ilmastonmuutoksen myötä kasvaviin sademääriin.
– Kasvualustan ominaisuuksiin kannattaa panostaa, sillä sen osuus katupuiden uusimiskustannuksissa on erittäin pieni, vaikka mukana olisi biohiiltäkin. Kun biohiili saadaan kunnolla massatuotantoon, halpenee se huomattavasti nykyisestä. Biohiilen kotimaisuus on myös yksi tuotteen valtti, Salo näkee.
Lisätietoja:
www.suomenbiohiili.fi
Kekkilä on Suomen biohiiliyhdistyksen jäsen.
Julkaistu Vehreässä 2/2020. Teksti: Markku Pulkkinen. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen.