Hyppää sisältöön

Lukutorilla minimoitiin hiilipäästöt

Espoossa tähdätään päästöttömään ympäristörakentamiseen. Suurpellon Lukutorilla rakentamisen päästöistä leikattiin kolmannes.

Kohde: Espoon Lukutori. Valmistui keväällä 2021.
Missä:  Suurpelto, Espoo
Erityistä: Kohde toteutettiin Päästötön työmaa -konseptilla, joka tähtää työmaiden hiilidioksidi- ja pakokaasupäästöjen sekä pölyn ja melun vähentämiseen.
Kasvualustat: Kekkilä Läpäisevä Kasvualusta PLUS biohiililisällä

Suurpellon asuinalue Kehä II:n kupeessa nousee kovaa vauhtia. Tulevaisuudessa yli kymmenentuhannen asukkaan kaupunginosan keskusaukiona toimii viime keväänä valmistunut avara ja kaunis Lukutori.

Lukutori toteutettiin Päästötön työmaa -konseptilla. Konsepti tähtää työmaiden hiilidioksidi- ja pakokaasupäästöjen sekä pölyn ja melun vähentämiseen.

Espoota kannusti mukaan Päästötön työmaa -konseptiin kaupungin tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Espoo on sitoutunut muiden isojen kaupunkien kanssa julkisten hankintojen päästöttömät työmaat Green deal’iin, jonka kaupungit ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriön kanssa.

– Rakentamisen ja siihen liittyvän logistiikan päästöt ovat merkittävä osa kaupunkien kokonaispäästöjä ja siksi niitä pitää vähentää. Lukutori oli meille hyvä päästöttömän rakentamisen pilottikohde, jonka kokemuksista on hyötyä, kun seuraavia rakennuskohteita suunnitellaan, hankesuunnittelija Iina Kallio Espoon kaupungilta kertoo.

Lukutori-hankkeen asiantuntiijoita vasemmalta oikealle: Katja Virtala, Iina Kallio, Hanna Rummukainen ja Heidi Järkkä.

Koneet suurin päästölähde

Lukutori valikoitui päästöttömän rakentamisen pilotiksi, koska se oli sopivan kokoinen hanke ja työmaa sijaitsi asutuksen keskellä.

– Päästöttömyyteen voidaan vaikuttaa muun muassa materiaali- ja konevalinnoilla. Suurimmat päästöt rakentamisen aikana syntyvät työmaakoneiden käytöstä ja kuorma-autokuljetuksista, Kallio sanoo.

Espoon kaupunki edellytti kaikissa Lukutorin työkoneissa käytettävän biodieseliä. Kaupunki vuokrasi ja maksoi urakoitsijan käyttöön sähkötoimisen, 4 200 kiloa painavan pyöräkuormaajan.

– Päästöttömän työmaan koneet ovat muita koneita hiljaisempia, mikä on asukkaille miellyttävää. Päästöttömän työmaan kriteereihin kuuluu myös rakentamisen pölyjen minimointi. Päästötön rakentaminen sopiikin erinomaisesti tiheästi asuttuihin kohteisiin.

Täysin päästöttömäksi Lukutorin työmaata ei saatu, mutta hiilipäästöt vähenivät kolmasosan tavallisiin työmaihin verrattuna. Työmaan päästölaskennasta vastasi Espoossa sijaitseva Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Kivet Suomesta

Resurssiviisautta Lukutori-hankkeessa toteutettiin muun muassa käyttämällä ulkomailta tuotavien kivien sijasta Loimaan Kiven toimittamaa suomalaista kiveä.

– Julkisissa kilpailutuksissa ei saa käyttää valintakriteerinä tuotteen valmistusmaata. Hankintalaki mahdollistaa kuitenkin ympäristöarvon käyttämisen urakkakilpailutuksen kriteerinä. Tästä syystä kivimateriaali voitiin tilata kotimaiselta toimittajalta, Kallio konkretisoi.

Urakoitsijana Lukutorilla toimi VRJ Etelä-Suomi Oy. Kallion mukaan yhteistyö urakoitsijan kanssa sujui hienosti. Urakan alussa perusteltiin päästövähennysten tarpeellisuus sekä koulutettiin urakoitsijan henkilöstö toimimaan yhteisen tavoitteen mukaisesti. Työmaakokouksissa seurattiin toimenpiteiden onnistumista.

Iina Kallio myöntää, että Lukutorin rakennusurakka maksoi hieman perinteisen rakentamisen urakkaa enemmän, mutta hän uskoo päästöttömästä rakennustavasta tulevan silti uutta normaalia.

– Päästötön rakentaminen ei ole kohteen koko elinkaarelle laskettuna yhtään kalliimpaa kuin perinteinen rakentaminen. Valitsemamme rakenteet kestävät kiertotalouden periaatteiden mukaisesti hyvin aikaa.

Kalliosta näkee ja kuulee, että hän on sydämellään mukana ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Päättäjien ja yhteistyökumppaneiden ajatusten kääntäminen perinteisestä ympäristörakentamisesta hiilineutraaliin rakentamiseen vaatii sitkeyttä ja hyvät perustelut.

Rakennusmateriaalien kokonaispäästöt mahdollisimman pieniksi

Lukutorin suunnittelusta ja rakennuttajakonsultoinnista vastasi Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkö Katja Virtala ja rakennuttajakonsultti Heidi Järkkä olivat innolla mukana toteuttamassa uutta konseptia.

– Hiilipäästöjen minimointi ei aiheuttanut juurikaan muutoksia normaaliin suunnitteluprosessiin, sillä suunnittelua ohjaavat muutkin kestäviin ratkaisuihin tähtäävät asiat kuin päästötön työmaa. Mielenkiintoista on ollut se, että olemme voineet konkreettisesti miettiä, mitä hiilipäästöjen minimoimiseksi voidaan tehdä. Uusien materiaalien, kuten biohiilen, kokeileminen on myös kiinnostavaa, Suurpellon alueen suunnitelmia jo aikaisemmin laatinut Virtala sanoo.

Päästöjen vähentämiseksi työmaalle valittiin materiaaleja, joissa hiilipäästöt on minimoitu. Järkkä ja Rambollin kestävän ympäristörakentamisen asiantuntijat auttoivat kaupunkia laatimaan urakan hankinta-asiakirjat huomioiden päästöttömän työmaan periaatteet.

Istutusalueilla on suomalaisilta taimitarhoilta hankittuja perennoja.

– Kaiken ei tarvitse olla heti alusta asti päästöttömäksi suunniteltua, vaan suunnitelmia voi muuttaa matkan varrella. Hyvin suunnitellen puistoalueista saadaan jopa hiilinieluja, Järkkä kannustaa.

– Kestävän kehityksen laajaa käsitystä nähdään vaikkapa tuossa pienessä kuusessa, joka on sijoitettu nurmialueelle sillä silmällä, että siitä saadaan suurpeltolaisille jatkossa vuoittain iloa tuova, valaistu joulukuusi. Muistakin puista suurin osa tuli Espoon kaupungin taimitarhalta tästä läheltä, Virtala kertoo.

Puistoa komistavat nyt noin viisimetriset saarnet ja hevoskastanjat. Istutusalueilla on suomalaisilta taimitarhoilta hankittuja perennoja. Siirtonurmi tuli Espoon naapurikunnasta Kirkkonummelta.

Kekkilä toimitti Lukutorille kaikki kasvualustat

– Suunnittelimme kasvualustat yhdessä tilaajan kanssa niin, että niiden kokonaispäästöt olisivat mahdollisimman pienet. Kantavissa kasvualustoissa on paljon kierrätettävissä olevaa kiveä, mikä jo sinällään vähentää koko elinkaaren kokonaispäästöjä. Kiviaineksen lisäksi kasvualustassa on kompostimultaa ja biohiiltä, laatuasiantuntija Hanna Rummukainen Kekkilästä kertoo.

Rummukainen muistuttaa, että biohiilellä rikastettu kasvualusta tarvitsee alkuvaiheessa runsaasti kastelua, jotta biohiilen hyödyt maan vesi- ja ravinnetalouden parantajana pääsevät esille. Liian kuivassa maassa biohiili saattaa sitoa itseensä vähäisenkin veden.

Minidokumentin Lukutorin rakentamisesta ja päästöttömän työmaan periaatteista voi katsoa täällä >>

www.suurpelto.fi

Teksti: Markku Pulkkinen Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2022

Etsi

Kysy puutarha-asiantuntijalta

Mietityttääkö jokin kotipuutarhanhoidossa tai Kekkilän tuotteiden käytössä?

 

Vieraile kysymyspalstalla