Tampereen Niemenrantaan valmistui vuoden 2025 päätteeksi uusi pienvenesatama Halkoniemen sataman viereen. Samalla rakentuivat Tukkivahdinterassi, uudet puistokadut, aukioalueet ja monipuoliset viherrakenteet. Kokonaisuus on osa kaupungin pitkäjänteistä tavoitetta kehittää rantoja yhtenäiseksi viher- ja virkistysverkostoksi. Kekkilän kasvualustat toimivat koko viheralueen perustana vaativissa olosuhteissa.
Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Pasi Ruohomäki ja maisema-asiantuntija Kaisa Rantee näkevät sataman osana laajempaa strategista kokonaisuutta.
“Tampereella on tehty määrätietoista työtä sen eteen, että Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannoille muodostuu yhtenäinen verkosto ekologian, virkistyksen sekä jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta. Niemenrannan satama on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta”, Rantee kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Niemenrannan satamaan voi saapua Tampereen keskustasta rantareittejä pitkin ja jatkaa edelleen Lentävänniemen suuntaan lähes katkeamattomassa rantaympäristössä. Alueen liittyminen osaksi rantamaisemaa näkyy kasvillisuudessa, materiaaleissa, värimaailmassa ja korkeuserojen hallinnassa. Suunnittelussa pyrittiin myös välttämään paahteisen ja varjottoman aukioalueen syntymistä.
Osaksi järvimaisemaa
Niemenrannan satama sijoittuu viheralueiden ketjuun, mutta erottuu ympäristöstään kaupunkimaisempana kokonaisuutena. Samalla suunnittelussa on korostettu luonnon monimuotoisuutta ja puuston merkitystä.
“Emme halunneet paahteista ja varjotonta aukioaluetta. Puusto, pensaat ja perennat sitovat sataman osaksi viherverkostoa myös kaikkein rakennetuimmilla pinnoilla”, Rantee kuvaa.
Satama ja Tukkivahdinterassi on suunniteltu osaksi Niemenrannan asemakaavakokonaisuutta ja järvimaisemaa. Rinteiden korkeuserot on tuettu muurein, aukiolta rantaan johtavat luonnonkiviportaat ja rantaviivan tuntumaan on toteutettu istuintasoja.
“Aluetta ei ole lähestytty pelkkänä satamapalveluna, vaan tärkeänä osana kaupunginosan viihtyisyyttä – myös niille, jotka eivät omista venettä”, Ruohomäki painottaa.
Kasvillisuus ja materiaalit jatkavat maisemaa
Sataman liittyminen osaksi Niemenrannan aluetta ja Näsijärven rantamaisemaa näkyy erityisesti kasvillisuusratkaisuissa – ja niiden taustalla olevissa laadukkaissa kasvualustoissa. Kohteeseen toimitetut Kekkilän kasvualustat mahdollistavat sen, että vaativaan rantaympäristöön valitut lajit pääsevät kehittymään suunnitelmien mukaisesti.
Pääpuulajiksi on valittu mänty, joka jatkaa viereisen rantametsän jyrkän rinteen luontaista ilmettä ja sitoo rakennetun satama-alueen osaksi maisemaa. Kiveysalueelle istutettiin Kekkilän Kantavaan Kasvualustaan kaksi mustaorapihlajaa.
“Kantava rakenne mahdollistaa puiden sijoittamisen kovapintaiselle aukiolle ilman, että kasvutilasta tai juuriston kehittymisestä tingitään”, kuvailee Mika Valkila Kekkilästä.
Näin puut tuovat vaihtelua puuston kokoluokkiin ja kasvutapoihin sekä pehmentävät aukion ilmettä pitkälle tulevaisuuteen. Rantaan tyypillinen tuuli, paahde ja ajoittainen kuivuus asettavat kasvupaikalle erityisvaatimuksia, joihin oikeat kasvualustat vastaavat.
Tiivistä yhteistyötä työmaalla
Viherrakentamisen toteutuksesta vastasi Tampereen Puutarha-Center Oy, jonka yrittäjä Markus Nikkanen korostaa toimivan yhteistyön merkitystä.
“Kohteessa oli korkeat laatuvaatimukset kasvualustoille. Suunnitelmissa määriteltiin tarkasti kasvualustojen ominaisuudet, ja niiden piti täyttää kantavuus- ja rakennevaatimukset. Materiaalitoimittajan piti pystyä vastaamaan niihin.”
Kekkilä toimitti kohteeseen nurmikkomullat, istutusmullat, kantavat kasvualustat sekä biohiilellä rikastetut kasvualustat. Lisäksi kohteessa hyödynnettiin luonnonkiviä ja murskeita.
Biohiilen käytöstä Tampereen Puutarha-Centerillä oli hyviä kokemuksia.
“Ratkaisulla haettiin parempaa vedenpidätyskykyä, ravinteiden sitoutumista sekä kasvualustan pitkäaikaista toimivuutta rakenteellisesti vaativassa ympäristössä”, kertoo työnjohtaja Kaili Nilson.
“Biohiilen avulla pystyimme parantamaan kasvualustan ominaisuuksia ilman, että kantavuudesta tingittiin. Se on tärkeää erityisesti kaupunkikohteissa, joissa kasvualustan pitää samanaikaisesti kestää kuormitusta ja tarjota kasveille hyvät kasvuolosuhteet”, kertoo Mika Valkila Kekkilästä.
Biohiili toimii kasvualustassa pysyvänä rakenteena, joka sitoo vettä ja ravinteita sekä edistää maaperän pieneliötoimintaa. Samalla se tukee hiilen pitkäaikaista varastoitumista maaperään.
“Tällaisissa kohteissa, joissa vaatimustaso on korkea, on tärkeää, että materiaaliratkaisut tukevat sekä teknistä kestävyyttä että ympäristötavoitteita”, työmaainsinööri Nilson toteaa.
Biohiilen käyttö Niemenrannassa on osa laajempaa kehitystä, jossa viherrakentamisen ratkaisuilta odotetaan yhä enemmän myös ilmasto- ja kiertotaloushyötyjä – kuitenkaan tinkimättä rakenteellisesta laadusta.
Kasvualustoja myös sekoitettiin työmaalla tarpeen mukaan, ja logistiikka hoidettiin joustavasti.
“Mitä korkeammat vaatimukset suunnittelijat kirjaavat, sitä tärkeämpää on, että pystymme vastaamaan niihin täsmällisesti. Olimme mukana varmistamassa, että kasvualustat ja kivimateriaalit toimivat juuri tässä ympäristössä”, Valkila kertoo.
Kestävä pohja tulevaisuudelle
Satama-alueen kehitys alkoi jo vuonna 2020 rantatäytöillä ja aallonmurtajan rakentamisella. Vuonna 2025 valmistuvat pintarakenteet, kiveykset, valaistus ja viherrakenteet. Keväällä 2026 alue otetaan täysimääräisesti käyttöön, kun satamaan valmistuu noin 150 venepaikkaa ja soutuvenepaikat.
“Tämä on ollut tiivistä yhteistyötä tilaajan, urakoitsijan ja materiaalitoimittajan välillä. Lopputulos sulautuu maisemaan ja kestää käyttöä pitkälle tulevaisuuteen”, Ruohomäki kiteyttää.
Kiinnostaako kestävä viherrakentaminen? Ota meihin yhteyttä!
Rakennetaan yhdessä kestävää kaupunkiympäristöä