Suomen tavoite on vuonna 2035 olla kiertotalouteen perustuva yhteiskunta. Kiertotaloudessa kaikenlaista hukkaa ja tuhlaamista vähennetään: Tavaroista tehdään pitkäikäisiä ja raaka-aineet pidetään kierrossa esimerkiksi kierrättämällä materiaalit ja käyttämällä tuotteita uudelleen eri käyttötarkoituksissa. Ylikulutusta vähennetään, tavaroita korjataan nykyistä enemmän ja tuotteiden yhteiskäyttöä lisätään.
Kiertotalous on moderni sana, mutta siinä piilee vanha viisaus. Nykyisenkaltainen tuhlaaminen ja kertakäyttö on itse asiassa ihmiskunnalle aika uutta. Kiertotaloudessa on kyse asioiden ja raaka-aineiden arvostamisesta ja vaalimisesta. Tämä on tärkeää, sillä luonnonvaroja käytetään maailmassa reilusti yli sen, mihin yksi maapallo riittää.
Järkevästi toteutettuna kiertotaloudella voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta myös yhteiskunnan huoltovarmuus ja resilienssi nousevat, kun materiaaleja saadaan käyttöön aina uudestaan ”omasta takaa”.
Nykyistä kestävämmälle pohjalle siirtymiseksi Suomi on ottanut käyttöön kiertotalouden strategisen ohjelman. Sen toteuttaminen vaatii koko yhteiskunnan panosta. Tässä juttusarjassa kerromme tarkemmin, miten Kekkilä osallistuu yhteisten kiertotaloustavoitteiden toteuttamiseen.
Multaa, joka säästää luonnonvaroja
Aloitetaan kasvualustoista. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen sopivan alustan, johon kiinnittyä juurillaan ja josta ottaa vettä sekä ravinteita. Tarkemmin avattuna kasvualusta on multaa, joka valmistetaan erilaisista raaka-aineista. Ne yhdessä antavat kasvualustalle sopivan rakenteen eli esimerkiksi oikean määrän ilmavuutta, ravinteita ja vedensitomiskykyä.
Kekkilä valmistaa kasvualustoja moneen käyttöön. Kuluttajille multatuotteet myydään valmiiksi pakattuina, mutta viherrakentamisen tarpeisiin kuten kaupunkien viheralueille, puistoihin ja teiden varsille kasvualustat valmistetaan usein tilaajan tarpeen mukaan ja toimitetaan kohteisiin ”pakkaamattomina kuorma-autoerinä”. Lisäksi Kekkilä valmistaa kasvualustoja ammattiviljelijöille puutarhoihin ja kasvihuoneisiin.
Kekkilä on pienentänyt kasvualustojen ympäristökuormaa ottamalla käyttöön uusia, nopeasti uusiutuvia raaka-aineita ja siirtymällä tehokkaasti kiertotalouteen.
Komposti – ravintorikas kierrätysraaka-aine
Yksi tärkeimmistä mullan raaka-aineista ovat erilaiset kompostit. Kekkilä tuottaa itse komposteja omilla kompostointilaitoksillaan, joita sillä on Suomessa neljä. Laitoksilla monenlaiset orgaaniset jätteet muutetaan kasvualustojen elinvoimaksi.
Esimerkiksi Teuvan laitoksella Etelä-Pohjanmaalla kompostoidaan lähialueiden kasvihuoneviljelijöiltä kerättyä viherkasvijätettä eli vanhoja kasvualustoja, kasvien varsia ja lehtiä. Niistä valmistuu laadukasta viherkompostia, jota käytetään mullan raaka-aineena niin isoissa viherrakentamishankkeissa kuin kuluttajille myytävissä tuotteissa, kuten Viherkompostimullassa.
Kekkilän kompostointiasemilla kompostoidaan myös kuntien ja yritysten biojätteitä. Näistä valmistetaan kasvualustoja viherrakentamisen tarpeisiin.
Esimerkiksi Nurmijärven kompostointilaitokselle tulee kuluttajien ja kauppojen biojätteitä lähikunnista, erilaisia jätevesilietteitä ja monenlaisia orgaanisia sivuvirtoja paikallisilta teollisuuslaitoksilta, ja ne kaikki saavat prosessoinnin ja kompostoinnin kautta uuden elämän esimerkiksi puiston puiden alla tai viherkattojen mullassa.
Kasvualustojen raaka-aineen tuotanto tällä tavoin on jo lähtökohtaisesti kestävää, kun biojäte pääsee hyötykäyttöön. Lisäksi jätevirtojen käyttäminen paikallisesti vähentää kuljetuksia ja niistä aiheutuvia päästöjä. Erilaisten kompostien käyttö kasvualustoissa myös pienentää merkittävästi mineraalilannoitteiden tarvetta, sillä viherkomposti on hyvin ravinteikasta ja sen mikrobitoiminta vireää.
Uusia kotimaisia
Hyvään, laadukkaaseen kasvualustaan tarvitaan myös muita komponentteja. Turve on perinteisesti paljon käytetty kasvualustamateriaali, sillä sitä on Suomessa runsaasti ja sen ominaisuudet ovat ainutlaatuisia: Se on puhdasta luonnonmateriaalia, jossa ei ole rikkakasvin siemeniä eikä kasvitauteja. Kasvuturpeella on erinomainen vedenpidätyskyky ja se sisältää luonnostaan kasvien kasvua edistäviä aineita. Kasvuturvetta käytetään Kekkilässä sekä kuluttajille myytävissä multatuotteissa, viherrakentamiseen tarkoitetuissa multasekoitteissa että ammattilaisviljelmille valmistettavissa kasvualustoissa. Se on elinehto kustannustehokkaalle koristekasvi- ja vihannestuotannolle ja näin osa omavaraisuutta.
RPP on kasvuturvetuotannon eurooppalainen vastuullisuussertifikaatti. Kekkilä on Suomessa ainut kasvualustatoimittaja, joka käyttää RPP-sertifioitua turvetta. Suomessa ympäristövastuullisuus on jo oleellinen osa turvetuotantoa, johon RPP tuo muutamia lisäkriteereitä. Hiilipäästöjen suokohtainen laskenta ja kattavat jälkihoitosuunnitelmat jo tuotantoaikana ovat RPP:n edellyttämiä osa-alueita, joita ympäristöluvitus ei ole tähän mennessä edellyttänyt.
Kekkilä kehittää jatkuvasti lisää erilaisia kasvualustamateriaaleja ja on juuri tuonut markkinoille myös täysin turpeettoman, kuluttajille tarkoitetun kasvualustan, Kestävä+ Kasvumullan. Tämä multa tehdään viherkompostin lisäksi kotimaisista kasvusammalesta ja puukuidusta.
Puukuitua tehdään Parkanossa nyt puusta, jota on kertynyt turvetuotantoalueilta korjuun sivutuotteena. Kuitua voidaan tehdä myös monenlaisesta ylijäämäpuusta ja harvennuspuusta.
Puukuitua haketetaan ylijäämäpuusta Kekkilän Parkanon tehtaan uudella biokuitulinjastolla. Kekkilä on investoinut linjastoon, jolla uudenlaisten kierrätettyjen tuotteiden valmistaminen on mahdollista.
Puukuitu on hyvä kasvualustamateriaali, sillä se on luonnollista ja kevyttä ja sitä voidaan valmistaa itse läheltä saatavasta raaka-aineesta. Kasvien kannalta kuitu tuo multaseokseen ilmavuutta, joka on juurten kehittymiselle tärkeää.
Kasvusammal sopii ominaisuuksiltaan erinomaisesti kasvualustojen raaka-aineeksi ja sillä voidaan osittain korvata turvetta. Se pidättää runsaasti kosteutta ja vähentää näin kastelun tarvetta. Lisäksi se on hyvin huokoista ja sen avulla multaseokseen saadaan lisättyä kasvien juurille tärkeää ilmatilaa. Kasvusammal on puhdas, turvallinen luonnon raaka-aine, joka uusiutuu nopeasti.
“Vastuullisuus on jatkuvaa uuden rakentamista ja monenlaisten arvovalintojen tekemistä.”
Kestävyyden monet ulottuvuudet
Kasvusammal, kasvuturve ja puukuitu palautuvat luonnonmateriaaleina luonnon kiertokulkuun. Osa kierrätetään uudestaan raaka-aineeksi: Kekkilä esimerkiksi kerää ammattiviljelmiltä turpeesta valmistettuja kasvualustoja Teuvan kompostointilaitokseen, joissa ne prosessoidaan uuden mullan raaka-aineeksi.
Mikään materiaali, hajoava ja uusiutuvakaan, ei kuitenkaan tule tyhjiöstä: Kaikilla raaka-aineilla on jonkinlainen vaikutus ympäröivään maailmaan. Siksi raaka-aineiden käyttö on jatkuvaa vaikutusten seuraamista, pohdintaa ja arvottamista.
Esimerkiksi sammalen keruu vaikuttaa paikallisluontoon, ja sen korjaaminen vaatii paljon pinta-alaa, jos sammalen käyttö huomattavasti yleistyy. Sammal kasvaa noin sentin vuodessa, joten sitä voi kerätä yhdeltä alueelta 30 vuoden välein enintään 30 senttiä. Sammalpeite uudistuu, kun se korjataan kasvun jatkuvuudesta huolehtien.
Kekkilän emoyhtiö Neova on jo usean vuoden ajan kehittänyt kestäviä sammalen korjuukäytäntöjä ja käsittelyä, ja Kekkilä on yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa laatinut kasvusammalelle kestävän keruun työohjeistuksen.
Kekkilä hyväksyy tuotteisiinsa vain kestävän keruun periaatteiden mukaan kerättyä kasvusammalta.Kekkilän käyttämä sammal myös on aina sertifioitu laatu- ja ympäristösertifikaatein (ISO 9001 ja ISO 14001).
Sammalen sopivuutta kasvualustakäyttöön on tutkittu Kekkilässä pitkään, sillä kasvusammalen avulla voidaan korvata myös osittain turvetta.
Monet materiaalit voivat itsessään olla kestäviä ja uusiutuvia, mutta vastuullisuuteen vaikuttaa, kuinka paljon niitä käytetään, minkä toisen materiaalin ne korvaavat ja miten ne vaikuttavat kasvutulokseen.
Monista materiaaleista, myös sivuvirroista ja jätteistä, käydään tällä hetkellä kovaa kilpaa, ja energiakriisi on kirittänyt sitä entisestään – erilaisia sivuvirtoja ja jätteitä, joita on voitu käyttää orgaanisten raaka-aineiden tuotantoon, hamutaan nyt myös polttoon.
On tilannesidonnaista, milloin mikäkin käyttö on kestävintä. Esimerkiksi kookoskuidulla voitaisiin korvata turvetta kasvualustoissa, mutta kuinka järkevää olisi rakentaa kotimaisten kasvien kasvatus globaalien riippuvuuksien päälle? Ja miten kookosviljelmät ja kookosrahdit vaikuttavat luonnon tasapainoon, jos ne yleistyvät kookoksen tarpeen kasvaessa?
Valinnat eivät ole yksioikoisia, ja ne ovat aina myös arvovalintoja.
Ytimessä laatu ja paikallisuus
Kekkilälle tärkeä arvo on aina ollut paikallisuus; lähituotanto ja kotimaiset raaka-aineet. Näinä aikoina niiden merkitys korostuu. Kasvuturve on kotimainen, ominaisuuksiltaan erinomainen, arvokas raaka-aine, jota ei kannata kokonaan korvata. Uusia kotimaisia materiaaleja tutkitaan ja pyritään ottamaan käyttöön täysimittaisesti niin pian kuin mahdollista.
Samalla kestävän ja vastuullisen toiminnan ytimessä on laatu. Esimerkiksi pikamuodista ei tee kestävää se, että vaatteet on valmistettu ekologisista raaka-aineista ja halpispaidat kärrätään poistotekstiilien keräykseen lyhyen käyttöiän jälkeen. Sen sijaan kestävää muotia on hankkia pitkäikäinen, hyvin valmistettu monikäyttöinen vaate, jota voi matkan varrella korjata ja tuunata ja lopulta pitkän käyttöiän jälkeen viedä sen kierrätykseen tai käyttää itse vaikka oman maton kuteiksi.
Raaka-aineiden vastuullisuus on tärkeää, samoin kuin se, että niitä hankitaan ja käytetään viisaasti. Tämä raaka-aineiden arvon vaaliminen on kiertotalouden ydintä, ja se pätee kasvualustoihinkin. Raaka-aineiden vastuullisuudesta huolehditaan, ja erilaisia kasvualustoja valmistettaessa valitaan nimenomaan niiden käyttötarkoituksiin sopivat raaka-aineet, jolloin kasvit voivat ja kasvavat mahdollisimman hyvin. Kullekin kasville oikein valitussa kasvualustassa on sopiva lannoitetasapaino, pH, ilmavuus sekä vedenpidätyskyky ja vedenliikkumiskyky, se kuhisee sopivasti mikroskooppista elämää ja sietää hyvin erilaisia sääolosuhteita. Laadukas kasvualusta myös säilyy hyvin pakkauksessaan matkalla tehtaalta määränpäähänsä.
Siinä voi siis versoa uusi vehreä elämä, joka kasvaessaan sitoo hiiltä ja tuottaa happea ja ennen kaikkea luo ympärilleen juurevaa hyvinvointia.
Juttusarjan seuraavassa osassa kerromme, millaisia materiaalikiertoja Kekkilä toteuttaa viherrakentamisessa ja kompostointilaitoksilla. Kekkilän voimavarana kiertojen kehittämisessä on verkostoituminen ja pitkä kokemus materiaaleista ja niiden testaamisesta.
Lue juttu täällä: Kiertävä kivi ei sammaloidu – Kiertotaloudessa yhteistyö tuo voimaa