Kekkilän lannoitekoulu: Mitä eroa lannoitteiden välillä on?

Ja miksi erityyppisiä lannoitteita kannattaa käyttää rinta rinnan? Osallistu lannoitekouluumme ja saat tietää, mitä lannoite on ja mitä lannoittaminen tarkoittaa.

Kekkilän lannoitekoulu: Mitä eroa lannoitteiden välillä on

Lannoitteita voidaan lajitella monin eri tavoin. Tavallisin tapa on aloittaa alkuperästä. Lannoitteet voidaan erotella karkeasti luonnonravinteisiin ja kivennäislannoitteisiin.

Luomulannoite

Luomulannoitetta kutsutaan myös luonnonravinteeksi. Se on peräisin kasveista tai eläimistä. Kyseessä voi olla eläimiltä tai sadon jäänteistä saatu lannoite, jotka useimmiten valmistetaan ruokatuotannon ylijäämistä.

Ravintoaineet ovat alun perin sitoutuneet monimutkaisiin yhdisteisiin, joita kasvit eivät voi itse hyödyntää. Tämän takia maan mikrobien, kuten sädesienien, bakteerien ja muun pieneliöstön tulee ensin jalostaa luonnonravinnetta. Ravinteet vapautuvat ajan myötä, kun pieneliöt jalostavat ja hajottavat lannoitteen kompostissa tai maassa. Tämän jälkeen kasvit voivat hyödyntää ravinteita.

Luomulannoitteet sisältävät kaikki kasvien tarvitsemat ravintoaineet, mutta niitä on suhteessa vähemmän kuin mineraalilannoitteissa. Tämän lisäksi ravinteiden välinen suhde ei ole aina oikea mullan tai kasvien tarpeisiin.

Raja lannoitteiden ja kompostin välillä on häilyvä. Tekniseltä kannalta katsottuna ravinnetasojen tulee ylittää tietyt arvot, jotta tuotetta voi myydä lannoitteena. Muutoin kyse on lähinnä annostelusta: suuri ravinnepitoisuus – pienempi käyttömäärä ja päinvastoin.

Kivennäislannoite

Kivennäislannoitetta kutsutaan myös väkilannoitteeksi tai mineraalilannoitteeksi. Ravinteet saadaan kallioperästä tai esimerkiksi ilmakehästä talteen ottamalla. Lannoite ei ole yleensä kovinkaan monimutkainen, vaan koostuu puhtaista suoloista, joissa on eri ravinteita. Eri ravinnesuoloja voidaan sekoittaa, jolloin saadaan juuri ne ravintoaineet, joita kasvit tai multa tarvitsevat. Suolat liukenevat nopeasti vedessä. Kun suola irtoaa, ravinne on sellaisessa kemiallisessa muodossa, että juuret voivat käyttää sen suoraan.
Tämän takia ei tarvita pieneliöiden apua. Lannoite liukenee maan kosteuteen, jolloin juuret voivat hyödyntää sen sellaisenaan. Tämä on kätevää, jos kasvit tarvitsevat ravinteita ja haluat korjata tilanteen nopeasti.

Kivennäislannoite sisältää usein suurempia määriä ravinteita kuin luonnonravinne. Yksipuolinen kivennäislannoitteen käyttö esim. maataloudessa vähentää maan humuspitoisuutta, mikä kasvattaa riskiä siitä, että kasviravinteet valuvat vesistöihin.

Luonnonmineraalilannoite

On myös lannoitteita, jotka ovat sekoitus luonnonravinnetta ja kivennäislannoitetta. Niitä kutsutaan organomineraaliseksi lannoitteeksi tai luonnonmineraalilannoitteeksi. Ne yhdistävät molempien lannoitteiden edut: suuri ja tasapainoinen ravinnepitoisuus sekä kasviperäinen materiaali, joka saa pieneliöt viihtymään mullassa.

Käytä erityyppisiä lannoitteita

Erilaisia lannoitetyyppejä voi hyvin sekoittaa. Luomulannoitteita voi käyttää lannoittamisen pohjana. Luonnonravinteet ruokkivat myös multaa ja sen pieneliöitä, joten saat kaupan päälle maata parantavan vaikutuksen. Kivennäislannoite täydentää luonnonravinnetta erinomaisesti. Niitä käytetään, jotta saadaan nopea vaikutus ja lisätehoa.

Nestemäisellä lannoitteella saa kaikkein nopeimman vaikutuksen. Ravinneliuoksessa on veteen liuotettuja ravinteita. Kun sitä lisätään multaan, voivat kasvit hyödyntää ravinteet heti. Sillä voidaan täydentää peruslannoitusta lämpiminä kausina tai kasveille, jotka tarvitsevat hieman lisävauhtia.

Varsinkin ruukuissa, amppeleissa ja laatikoissa kasvavia kasveja on hyvä kastella ravinneliuoksella. Sekä luonnonravinnetta että kivennäislannoitetta löytyy nestemäisenä. Voit myös tehdä oman ravinneliuoksen liottamalla esimerkiksi kanankakkaa veteen.

Kalkitseminen on yhtä tärkeää kuin lannoittaminen

Riittävä, kasville sopiva kalkitus on tärkeää. Suomen maaperä on luonnostaan hapan ja ravinneköyhä ja kalkitsemalla sen happamuutta saadaan vähennettyä. Maan pH-arvo 6,5 on useimmille kasveille sopiva.

Kalkitseminen myös parantaa maan pieneliöiden toimintaa, jolloin maahan muodostuu kestäviä muruja. Kalkitus edistää siten juuriston kasvua ja ravinteiden ottoa vapauttamalla maassa olevia ravinteita kasvien käyttöön.