Hienohelma

Etelä-Afrikasta kotoisin olevakasvi kuuluu parsakasvien sukuun. Kasvi sopii sekä tavalliseen ruukkuun että amppeliin. Sen versot kasvavat 50-100 cm pitkiksi. Varret ovat puutuneet ja piikkiset ja kasvavat sekä pystyssä että riippuvina. Sen lehdet eivät todellisuudessa ole varsinaisia lehtiä, vaan niiden paikalla on hyvin pieniä, neulasmaisia, surkastuneita versoja, jotka hoitavat lehtien tehtäviä. Kasvi kukkii vain silloin tällöin, huoneolosuhteissa harvoin. Tähtimäiset, pienet kukat ovat valkoisia ja tuoksuvia. Sen hedelmä on marja, joka on oranssi. Juuristo on monihaarainen. Kasvi kasvaa kookkaista mukuloista, jotka täyttävät nopeasti ruukun. Mukulat toimivat vesi- ja ravintovarastona. Siroja, hennonoloisia hienohelman versoja käytetään myös kukkasidonnassa.

Viihtyy parhaiten valoisassa tai hajavaloisassa paikassa normaalissa huonelämpötilassa. Suoraa aurinkoa se ei siedä herkkien lehtiensä takia. Talvella kasvi olisi hyvä sijoittaa viileämpään paikkaan. Kasvi viihtyy ravinteikkaassa ja ilmavassa Kekkilä Viherkasvimullassa tai Kekkilä Kukkamullassa. Vaikka juuristo on laaja, liian suurta ruukkua kannattaa välttää. Keväisen mullanvaihdon yhteydessä juurimukuloita voidaan poistaa.

Kasvukaudella hienohelmaa kastellaan säännöllisesti ja runsaasti, pintamulta saa kasteluiden välillä kuivahtaa. Talvella kastelu saa olla melko vähäistä. Keväästä syksyyn hienohelmaa lannoitetaan kastelun yhteydessä Kekkilä Viherkasviravinteella tai Kekkilä Kasviravinteella.

Jos hienohelma kellastuttaa versoja, ne leikataan pois. Tämä edistää uusien versojen kasvamista.

Kookkaan hienohelman voi jakaa keväällä mullanvaihdon yhteydessä.