Nauris

Nauriin mukula voi olla litteänpyöreä, pyöreä, pitkänpyöreä tai kartiomainen. Suurin osa lajikkeista on valko- tai keltakuorisia, mutta on olemassa myös punavalkokirjavia ja vaaleanruskeita mukuloita. Kasvuajan ja säilyvyyden perusteella nauriit jaetaan kevät- ja talvinauriisiin. Kevätnauriita syödään alkukesällä sellaisenaan. Voimakasarominen talvinauris korjataan myöhään syksyllä ja se säilyy varastossa pitkään. Yksinomaan vihreiden lehtien tuottamiseen tarkoitetut naurislajikkeet eivät tee mukulaa lainkaan ja niiden maku muistuttaa kiinankaalia.

Nauris on sopeutunut viileään ja kosteaan ilmastoon ja ehtii tuottaa satoa pohjoisinta Lappia myöten. Viileässä kehittyy meheviä, makeita ja raikkaan makuisia mukulajuuria, kunhan kosteutta on riittävästi. Kuivuudessa kasvaneista tulee puisevia ja kirpeitä. Nauris kasvaa parhaiten kevyillä, multavilla, vettäläpäisevillä mailla. Savisessa maaperässä juurten muoto saattaa kärsiä. Naurismaan kasvualustaa voidaan kunnostaa Kekkilä Puutarhamullalla, Kekkilä Luonnonmukaisella kasvimaalannoitteella ja Kekkilä Puutarhakalkilla. Kalkitus on tärkeää, jotta vältytään nauristakin vaivaavalta möhöjuurelta. Nauriin taimet kasvatetaan 5-10 cm välein.

Nauriin siemenet kylvetään aikaisin keväällä tai vasta juhannuksen jälkeen. Aikaiset kylvöt joutuvat helposti kirppojen hyökkäyksen kohteeksi. Myöhästetty kylvö ja kasvuharson levittäminen kylvökselle torjuvat kirppavaaraa. Harso estää myös kaalikärpäsen tuhoja.

Kuivina kausina nauriita kastellaan, jotta nauriin maku pysyy maukkaana. Kasvi on vaatimaton lannoituksen suhteen, ja etenkin liiallista typpilannoitusta on vältettävä, koska se huonontaa mukuloiden makua.

Nopeakasvuinen nauris valmistuu 40–60 vuorokauden kuluttua kylvöstä. Kesänauriin laatu heikkenee nopeasti, joten sato on korjattava ajoissa.