Hyppää sisältöön

Ötökkäystävällinen kukkaniitty Martinlaaksoon

Osallistuva budjetointi toi Martinlaakson Jokiuomanpuistoon kukkaniityn asukkaiden ja hyönteisten iloksi.

Jokiuomanpuisto on suosittu ulkoilualue Martinlaakson keskustan kupeessa. Puistossa on laajat nurmikentät oleskeluun, pallon potkimiseen ja frisbeen heittelyyn. Puistosta löytyy myös pienoisgolfrata, koirapuisto, taideteoksia ja matonpesupaikka.

Hyvin hoidettujen nurmien lisäksi asukkaat ja kaupunki halusivat puistoon muutakin kasvillisuutta. Viime keväänä puiston laidalle kylvettiin 600 neliömetrin laajuinen kukkaniitty. Niitty ei ollut vielä elokuussa täydessä loistossaan, sillä niittyjen kehittyminen kestää yleensä kolme vuotta.

– Kaupunkilaiset ovat olleet hieman kärsimättömiä. Kukkien odotettiin kukoistavan jo perustamisvuonna. Olemme saaneet jonkin verran palautetta siitä, että niitty näyttää karulta ja kukat ovat harvassa, Vantaan kaupungin vastaava puutarhuri Urpo Korpi kertoo.

– Pystytimmekin niityn laidalle kyltit, joissa kerrotaan, että niityn kehittyminen kestää muutamia vuosia. Samoin muistutimme, että niityltä ei saa kerätä kukkia, jotta kasvit pääsevät siementämään ja kasvusto tihenee. Niittykasvit onkin jätetty hyvin rauhaan.

Niityn perustaminen niittykasvimullalla

Kukkaniityn perustaminen oli Korvelle uutta.

– Kukkaniittyjä ei ole aikaisemmin perustettu tässä muodossa. Tämä onkin vielä kokeilua, joten lähdimme liikkeelle kohtuullisella pinta-alalla. Olemme aikaisemmin antaneet joidenkin niittyjen kehittyä luonnon muovaamina.

kekkilä niittymulta kuiville niityille kekkilä viherrakentaminen

Niittymulta kuiville niityille on kivennäispitoinen kasvualusta, joka on tarkoitettu kuivaa ja niukkaravinteista kasvupaikkaa suosiville niittykasveille.

Puiston maaperä on savista, joten alkuperäistä maata kaavittiin pois noin 20 sentin kerros. Tilalle tuotiin kuivan paikan kasveille sopivaa Kekkilän Niittymultaa. Kasvualustaa levitettiin sen verran reilusti, että niittylaikkujen keskikohta jäi reunoja korkeammalle, jotta vesi ohjautuu niityn reunoille.

– Jaoimme niityn kolmeen noin 200 neliömetrin laikkuun, jotta saimme levitettyä sen hieman laajemmalla. Siemenseoksessa on 13 eri kasvilajia, sekä yksi- että monivuotisia.

Niittyä kasteltiin useamman kerran kuuman ja kuivan kesän aikana.

– Niityn perustaminen sujui suunnitelmien mukaan. Niittyä kasteltiin useamman kerran kuuman ja kuivan kesän aikana. Syksyllä kasvusto niitettiin ja siemenet jätettiin varisemaan maahan. Lopuksi kuiva kasvimassa kerättiin pois. Kukkaniittyjäkin pitää jossain määrin hoitaa, jotta ne menestyvät, Korpi tietää.

Kekkilän Niittymulta tuotiin puistoon 15 kilometrin päästä Vantaan multa-asemalta. Niittymulta on hyvin vettä läpäisevää, niukkaravinteista ja vain vähän orgaanista ainesta sisältävää kasvualustaa. Kasvillisuuden vaihtelevuuden ja monimuotoisuuden takaamiseksi niittymultaa ei seulota.

– Kiinnostus niittyjen perustamiseen on selvästi kasvanut. Niittyjä suunnitellaan erityyppisille paikoille, mikä on näkynyt meillä eri niittytyypeille tarkoitettujen kasvualustojen kysynnässä, kertoo Kekkilän amyyntipäällikkö Hannu Saranko.

Korpi uskoo, että Jokiuomanpuiston niitty kehittyy aurinkoisella ja rauhallisella paikalla hyvin ja on kolmen vuoden päästä täydessä loistossaan. Osallistuvan budjetoinnin ajatusta hän pitää hyvänä, vaikka kaupungille tulee viheralueista normaalistikin melko paljon palautetta ja toiveita. Jokiuomanpuiston kehittäminen jatkuu normaalina työnä ilman osallistuvaa budjetointiakin.

Lue myös: Niittysuunnitelma ohjaa Vantaan kaupunkia

Jokiuomanpuiston kukkaniitty - asiantuntijat

Hankkeen asiantuntijat vasemmalta oikealle: Paulina Nyberg (Kekkilä), Urpo Korpi, Heidi Burjam ja Laura Lettenmeier Vantaan kaupungilta.

Osallistuva budjetointi innosti

Monissa kaupungeissa ja kunnissa toteutettava osallistuva budjetointi sai myös Vantaalla suuren suosion. Osallistuvaa budjetointia toteutetaan kaupunginosittain.

osallistuva budjetointi vantaan kaupunki kekkilä viherrakentaminen

Martinlaaksossa 50 000 euron käyttämiseen ehdotettiin lähes 150:tä eri kohdetta. Monet ehdotukset liittyivät viihtyisään viherympäristöön.

– Yhdistelimme kaupunkilaisilta tulleita ideoita ja kehitimme niitä eteenpäin. Sen jälkeen asukkaat pääsivät äänestämään, mitkä ideoista halutaan toteuttaa. 226 ihmistä innostui äänestämään suosikkikohteitaan sähköisesti. Ötökkäystävällinen kukkaniitty sai äänestyksessä yli 60 ääntä ja oli kolmanneksi suosituin kohde, Vantaan kaupungin osallistuvan budjetoinnin koordinaattori Laura Lettenmeier kertoo.

– Täällä Martinlaaksossa ihmiset olivat muita kaupunginosia aktiivisempia ideoimaan. Tänne toivottiin erityisesti roskakoreja ja penkkejä. Myös kukkaistutuksia, puita ja pensaita toivottiin. Havukoskelle ja Länsimäkeen on myös toivottu kukkaniittyjä.

Jokiuomanpuiston kukkaniityn perustaminen vei Martinlaakson osallistuvan budjetoinnin potista kymmenesosan eli noin 5 000 euroa.

Hyvät kokemukset osallistuvasta budjetoinnista kannustavat Vantaan kaupunkia jatkamaan asukkaiden aktivointia kaupunginosittain.

– Osallistuva budjetointi oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Ihmisille on selvästikin tärkeää päästä vaikuttamaan niihin asioihin, jotka ovat heidän arkireittinsä varrella, Lettenmeier tiivistää.

Teksti: Markku Pulkkinen Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2022

Lataa Vehreä-lehti

Etsi

Kysy puutarha-asiantuntijalta

Mietityttääkö jokin kotipuutarhanhoidossa tai Kekkilän tuotteiden käytössä?

 

Vieraile kysymyspalstalla