1800-luvun Suomessa puutarhanhoito oli vielä keskittynyt eteläisiin osiin maata ja se oli pitkälti kartanoita asuttavien säätyläisten ja herrasväen harrastus. 1900-luvulle tultaessa kiinnostus puutarhanhoitoon alkoi levitä kaikkialle, etenkin maanviljelysseurojen ja Marttojen opastustyön ansiosta.
Kekkilän synty
Yli sata vuotta sitten syntyi myös Kekkilän tarina. Karjalan kannaksella Kekkilän kartanossa agronomi ja tohtori Mikko Jortikka uskoi, että jokainen kasvi on yksilönsä ja tarvitsee omanlaistaan huolenpitoa. Hän käytti omaa puutarhaansa koekenttänä, johon perustettiin 1800 koeruutua. Jotain intohimosta kertonee, että Mikko istutti mailleen 3000 omenapuun tainta ja 1000 marjapensasta sekä viljeli mm. tomaatteja avomaalla löytääkseen parhaat mahdolliset ravinneseokset eri kasveille. Lannoituskokeissa onnistuminen näkyi hyvinä satoina: omenat kasvoivat suuriksi ja herkullisiksi, samoin tomaatit, joita myytiin Helsinkiin ja jopa Tukholmaan, Viipurin torilla myytävien mansikoiden ja herukoiden koko ja maku herätti suurta ihmetystä. Näistä kokeiluista ja Jortikan intohimosta hyvinvoiviin puutarhakasveihin, kukoistaviin puutarhoihin ja maukkaisiin satoihin syntyi Kekkilä.
Mikko Jortikka (oikealla) mielipuuhassaan eli puhumassa omenapuista tuttavilleen.
Mikko Jortikan perintö näkyy kasvikohtaisten lannoitteiden lisäksi koko suomalaisessa puutarhakulttuurissa. Hän teki uraauurtavaa työtä suomalaisten puutarhojen eteen jakamalla tietoa, kirjoittamalla kirjoja ja artikkeleita, sekä opastamalla ihmisiä. Jortikka ei piilotellut sanomaansa ja elämäntehtäväänsä. Koti ja Puutarha -lehdessä hän totesi puutarhan suunnittelun olevan tärkeämpää ja haastavampaa kuin itse rakennuksen suunnittelun, sillä puutarhan muotoon vaikuttavat niin monet asiat. Mikolla on ollut merkittävä rooli myös hautausmaiden istutusten kehittymiseen; toimiessaan Suomen Kotipuutarhaliiton toimitusjohtajana hän laati yhdessä asiantuntijoiden kanssa ”kalmistokarttoja” yli 300 hautausmaalle ja kirkkopuistolle, ja istututti ”kaunistuskasvit” yli 50 hautausmaalle.
Tuotevalikoima laajenee
1950-luvulla Suomi toipui sodasta ja oli jälleenrakennuksen aika. Myös suomalaisten puutarhat uudistuivat. Sota-ajan hyötykasvien perunan, porkkanan ja kaalin, rinnalle alkoi ilmestyä hedelmäpuita, marjapensaita ja vihannespenkkejä. Tällöin yleistyivät erilaiset puutarhalannoitteet, joilla varmistettiin mahdollisimman runsas ja maukas sato.
Sodan jälkeen myös Kekkilä uudisti toimintojaan: 1952 perustettiin uusi tehdas, jossa aloitettiin lannoitteiden ohella kukkamullan valmistus. Tuohon asti ihmiset olivat ottaneet kukkamullat pihamaalta tai pelloilta, mistä nyt sattuivat saamaan. Samalla vuosikymmenellä lanseerattiin myös kasteluveteen liuotettava yleislannoite, edelleen suosittu ”se vaaleanpunainen” Kastelulannoite. Tuotevalikoima laajeni sekä tuotteiden että erilaisten pakkauskokojen osalta.
Inspiraatiota ja tuotetietoa markkinoimalla
Mainonta on ollut keino välittää tietoa sekä inspiroida yhä useampia kuluttajia puutarhanhoitoon. Kukkamullan mainokset tehtiin huolella, jotta niistä saatiin houkuttelevia: kukkaan puhkeavaa amaryllistä kuvattiin parin vuorokauden ajan ja valkokankaalla näytettynä kukat avautuivat muutamissa sekunneissa.
Monipuolinen markkinointi ja viestintä on ollut keino rakentaa vahvaa brändia. Esimerkiksi Kekkilän tunteita herättävät TV-mainokset muistetaan yhä kymmeniä vuosia myöhemmin.
Mainoksen amaryllis, Virpi Jortikka ja Kekkilän Kukkalannoite n:o 10.
Ammattiviljelijöiden luotettava kumppani
1960- ja 1970-luvuilla suomalaisten elintaso nousi ja myös kulutustottumukset muuttuivat. Hyötykasveja ei enää kasvatettu samoissa määrin itse ja hedelmiä ja vihanneksia sai kaupasta. Puutarhanhoidosta tuli harrastus ja huomio kiinnittyi kauniisiin pihoihin ja koristekasveihin. Kauppoihin vihannekset ja hedelmät tulivat ammattiviljelijöiltä ja kasvihuoneviljely otti ison harppauksen 1960-luvulla.
Ammattiviljelijät ovat jo vuosisadan ajan kääntyneet puoleemme, kun he ovat kaivanneet luotettavaa kumppania elinkeinonsa varmistamiseen. Tuotteemme ovat mahdollistaneet isompia ja maukkaampia satoja jo useille ammattiviljelijöiden sukupolville.
Kekkilästä kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla maan johtava mullanvalmistaja nopeasti.
Mukana kehittämässä kestävämpää kaupunkiympäristöä
1980-luvulle tultaessa huomattiin, että isoihin rakennuskohteisiin tarvittiin laadukasta multaa. Kekkilä tarttui haasteeseen ja toi markkinoille ensimmäisenä tuotteistetut, tasalaatuiset kasvualustat.
Asiantuntijuus ja vuosikymmenten kokemus laadukkaiden viherrakentamisen kasvualustojen valmistuksesta mahdollistaa nyt kiertotalouden raaka-aineiden täysimittaisen käytön. Esimerkiksi kompostia on käytetty alusta asti. Vihreiden, toimivien kaupunkiympäristöjen mahdollistaminen yhdessä kumppanien kanssa on entistäkin tärkeämpää.
Tulevaisuus
Kekkilä on aina ollut edelläkävijä. Kun Mikko Jortikka mietti aikanaan, miten jokaiselle kasville kehitetään juuri sille sopiva ravinnesekoitus, mietitään tämän päivän Kekkilässä paikallisten aiheiden lisäksi isoja globaaleja kysymyksiä.