Kasvit valokeilassa – millainen kasvivalo viherkasveille?

Valo on kasvien elinehto. Helpota huonekasvien kasvuoloja lisävalon avulla vuoden pimeimpinä kuukausina.

Viherkasvien kasvatus pohjoisen pimeimpien kuukausien aikana voi tuntua toivottomalta. Valoa ei ole riittävästi, vaikka kantaisitkin kaikki kasvit kodin valoisimman ikkunan äärelle.

Miksi kasvit tarvitsevat lisävaloa?

Kasvien kokema kaamos näkyy lehtien kellastumisena ja hontelona kasvuna. Heikkokuntoinen kasvi altistuu myös helpommin kasvituholaisille ja taudeille.

Kasvivalaisimen avulla saat helpotusta kuitenkin pimeän vuodenajan haastaviin kasvuolosuhteisiin ja viherkasveille paremman mahdollisuuden hyvään kasvuun ja kehitykseen.

Valaisemalla huonekasveja saat ne voimaan paremmin pitkän ja haastavan pimeän kauden ajan.

Milloin lisävaloa viherkasveille?

Loppusyksyn ja talven aikaan kodissa on yleensä luonnonvaloa noin 500 luksin verran. Kasvit tarvitsevat valoa keskimäärin tuplasti enemmän eli noin 1000 luksia ja enemmän. Kasveille olisikin hyvä tarjota valoa vuorokaudessa keskimäärin 1000 luksia noin 10 – 12 tunnin ajan.

Valontarve on yksilöllinen, toiset kasvit tarvitsevat sisätiloissa valoa reilummin, toiset selviävät vähemmällä valomäärällä, siis aivan kuten luonnossakin.
Esimerkiksi aurinkoisten paikkojen kaktukset ja muut mehikasvit nauttivat runsaasta valosta myös kodeissa.
Vähässä valossa viihtyvät kasvit, kuten maijat ja saniaiset, selviävät yleensä talviajan vähästä valosta mahdollisimman valoisien ikkunoiden äärellä tai kasvivalon avulla etäämmällä ikkunoista. Yleisesti kasvit tarvitsevat lisävaloa lokakuusta helmikuulle.

Kasvivalonlähteitä saa E27-kannalla, joka sopii moniin tavallisiin valaisimiin.

Millainen valo on kasveille sopivaa?

Kasvivalon valintaan vaikuttavat valonlähteen tuottama värilämpötila, valoteho ja värintoisto. Värilämpötila ilmoitetaan kelvineinä, K.

Yksinkertaisesti ajateltuna värilämpötila on valon värin sävy. Yhteyttämisen eli fotosynteesin näkökulmasta kasvit kaipaavat erityisesti siniviolettia, sinistä ja punaista valoa. Sinivioletti, sininen ja punainen valo saa kasvit kasvamaan tukeviksi ja jämäköiksi, eli ne kasvavat sopivasti pituutta ja leveyttä. Valonlähteen sininen ja siniseen vivahtava purppurainen valo vaikuttaa kasvuun. Punainen valo puolestaan edistää kukkivien kasvien kukintaa. Kylmää valkoista valoa (noin 5000K) on ns. päivänvalolampuilla.

 

Viherkasvit, etenkin monet mehikasvit ovat valoisan paikan kasveja, ja tarvitsisivat lisävaloa pimeinä kuukausina.

Millainen kasvivalo kannattaa hankkia?

Kasvivalon voi hankkia kokonaisuutena, joka sisältää valonlähteen ja valaisimen tai pelkän valonlähteen, polttimon. Kasvivalonlähteitä saa E27-kannalla, joka sopii moniin tavallisiin valaisimiin. Sisustuksen osalta kasvivalot eivät ehkä tarjoa kaikkein kauneinta ja silmää miellyttävää valoa, mutta toisaalta kasvivalon suurin tarve on myös melko lyhyt ajanjakso loppusyksyllä ja talvella.

LED-valaisintekniikan valaisimet sopivat kasvien valaisemiseen, sillä niillä saadaan tuotettua kasveillekin sopivaa valoa eikä valonlähde kuumene. Yleensä kodin LED-valaisimet tarjoavat valoa, joka on 3000K (lämmin valkoinen) tai 4000K (neutraali valkoinen).

Kasvit hyötyvät monesta tavallisestakin kodin valaisimesta, mutta varsinaisissa täyden spektrin kasvivaloissa hyötysuhde on tietenkin parempi. Myös ns. päivänvalolamput, joiden valo on lähellä luonnonvaloa, sopivat kasveille.

 

Kasvit hyötyvät myös tavallisista kodin valaisimista., sillä nykyiset polttimot sisältävät niille hyödyllisiä aallonpituuksia.

Kasvivalon paikka

Jos kasveja on runsaasti, ei kaikille kasveille välttämättä ole mahdollista hankkia kasvivaloa. Jotta kasvit saisivat mahdollisimman paljon luonnonvaloa ja kasvivalon tarjoamaa valoa, kannattaa kasvit ryhmitellä yhteen ja sijoittaa kodin valoisimpien ikkunoiden äärelle ja valaisimen läheisyyteen. Kasvivalon avulla tarvittavaa valoa saa myös sisemmälle huoneeseen tai jopa pimeään kylpyhuoneeseen ja wc-tilaan.

Moni vihersisustaja haluaisikin vehreyttää kylpytiloja viherkasvein, mutta pimeisiin tiloihin ei helposti löydy mieleisiä kasveja, jotka vähässä valossa tai pimeässä viihtyisivät. Kasvivalo tarjoaakin apua vihersisustajalle ja antaa vapaammat mahdollisuudet luovaan kasvien sijoitteluun.

Kasvivalaisimen avulla viherkasveja voi kasvattaa myös sisemmällä huoneessa.

Sijoita kasvivalo mahdollisimman lähelle kasveja, sillä etäisyyden kasvaessa valon teho heikkenee ja vaikutus vähenee. Kasvivalo vilkastuttaa yhteyttämistä talviaikana, jolloin muuten kasvien toiminnot normaalisti toimisivat hitaasti.

Kannattaakin huomioida, että kasvivaloa käytettäessä kasvien elintoiminnot vilkastuvat, ja ne tarvitsevat myös enemmän kosteutta kuin ilman kasvivaloa kasvavat kasvit. Tästä syystä yleensä pimeänä vuodenaikana ilman kasvivaloa kasvavien kasvien kastelua suositellaan vähentämään.

Mukaile luonnon valo-olosuhteita

Luonnossa kasvaessaan viherkasveina käytetyt kasvit saavat pääpiirteittäin noin puolet vuorokaudesta luonnonvaloa.
Kotiolosuhteissakaan ei kasveja kannata valaista kasvivalolla vuorokauden ympäri, vaan tarjoilla valoa noin 10-12 tunnin ajan. Kasvivalolle voi esimerkiksi hankkia ajastimen, jonka ajastaa valaisemaan kasveja klo 7-19 välisen ajan. Muuna aikana kasvi saa luontaista kasvuolosuhdetta vastaavan lepoajan.

teksti ja styling: Johanna Vireaho  kuvat: Hanna Marttinen

Kekkilä Vihervalaisin on oivallinen kasvivalo, jonka avulla esim. makuuhuonen kasvit selviävät pimeimmän talven yli.

Valaise pimeyttä Vihervalaisimella

Kekkilä Vihervalaisin on tyylikäs kasvivalo, joka sopii sekä mukana tulevaan betonijalkaan että Viherlaatikon tai Viherportaan kasvien valaisemiseen.

Vihervalaisin on kosteussuojattu, ja sitä voi käyttää muiden viherkalusteiden tapaan sekä sisällä ja kylpyhuoneissa että katetuissa ulkotiloissa. Valaisinosan korkeutta voidaan säätää rungon rakenteen ansiosta portaattomasti. Polttimo, E27, hankitaan erikseen.

Kekkilä Viherkalusteet löydät Kekkilän verkkokaupasta.