Tulevaisuuden piha
Rakennusyhtiö YIT halusi antaa 100-vuotiaalle Suomelle lahjaksi tulevaisuuden pihan ja puiston konseptin ja toteuttaa sen myös käytännössä. Konsepti syntyi työpajoissa yli sadan asiantuntijan voimin. Konseptista kuoriutui viime vuonna uudistettu puisto Itä-Pasilaan.
– Koko pihaprojektin lähtökohtana oli halumme tehdä ihmisille parempia elinympäristöjä. Helsingin kaupungin kanssa valitsimme Pasilan Sähköttäjänpuiston konseptin pilottikohteeksi, koska se oli päässyt vuosikymmenten käytön myötä rapistumaan. Halusimme myös kiittää paikallisia asukkaita kärsivällisyydestä Pasilan Triplan rakennustyön aikana, YIT:n brändijohtaja Kristina Broman kertoo.
Kun asia oli sovittu kaupungin kanssa, kutsui YIT ajatushautomo Demos Helsingin kanssa pihojen kehittämisestä kiinnostuneita erilaisia asiantuntijoita työpajoihin pohtimaan hyvän puiston konseptia, joka olisi sovitettavissa Sähköttäjänpuiston lisäksi muihinkin puistoihin ja pihoihin.
– Asiantuntijat osallistuivat innokkaasti suunnitteluprosessiin ja työpajoissa syntyi monia hyviä ajatuksia. Ideoista koottiin Enemmän elämää pihapiireihin -konsepti, jonka avulla pihoista ja puistoista pystytään tekemään entistäkin houkuttelevampia ja tarjoamaan jokaiselle jotakin.
Kaikille löytyy paikka
YIT:n pihakonseptin keskeinen ajatus on, että pihoista ja puistoista löytyisi paikka kaikenlaiselle toiminnalle. Tämä onnistuu jakamalla tila hiljaisen, sosiaalisen ja aktiivisen toiminnan alueisiin. Silloin jokainen voi valita kuhunkin tilanteeseen mieluisimmalta
tuntuvan alueen.
– Piha täytyy suunnitella niin, että siellä pystyy tekemään asioita, esim. pallopelit ja lasten leikit saavat tilaa kieltämisen sijasta. Aluejako tarjoaa tähän ratkaisun. Pihat ja puistot kokoavat perinteisesti ihmisiä yhteen, jolloin sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus vahvistuvat. Sosiaalisen elämän mahdollistaminen ja siihen kannustaminen on yksi konseptimme tarkoitus. Kun puisto koetaan yhteiseksi, se pysyy myös paremmassa kunnossa, Broman näkee.
Sähköttäjänpuistossa aluejako tehtiin konseptin periaatteiden mukaisesti. Hiljaisella alueella rauhoitutaan ja siellä voi lukea kirjoja, tehdä töitä tai harrastaa joogaa. Sosiaalisella alueella aktiviteetit kannustavat vuorovaikutukseen niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Alueella voi järjestää juhlia tai muita pop-up-tapahtumia. Seurapelit ja ruoanlaitto sopivat alueelle hyvin. Aktiivisella alueella puolestaan yhdistyvät sekä lasten meluisat leikit että aikuisten vauhdikkaat liikuntaharrastukset.
– Sähköttäjänpuistossa saatiin yhdistettyä kaikki alueet toimivaksi kokonaisuudeksi. Käytimme hyväksi myös luonnon muotoja. Sosiaalisella alueella esimerkiksi raivasimme rinteestä ryteikön pois ja tilalle teimme portaat ja terassin, jossa aikuiset voivat seurustella keskenään ja samalla seurata alempana leikkiviä lapsia. Pesimme myös yhden kallion puhtaaksi ja nyt siihen voi tehdä vedellä kalliomaalauksia. Broman kannustaakin rohkeuteen pihojen ja puistojen suunnittelussa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset pitää huomioida.
– Lisääntyvien sateiden mukanaan tuomia hulevesiä voi hyödyntää maisemaelementteinä. Hulevedet voidaan johtaa esimerkiksi avoimia kanavia pitkin lampiin, joissa voi talvella vaikka luistella. Helppohoitoiset niityt puolestaan kestävät kesän äärioloja ja tarjoavat elinympäristöjä perhosille ja hyönteisille. Puistojen suunnittelussa pitäisi varautua myös kaupunkiviljelyn yleistymiseen, Broman luettelee.
Sosiaalisen elämän mahdollistaminen ja siihen kannustaminen on yksi konseptimme tarkoitus. Kun puisto koetaan yhteiseksi, se pysyy myös paremmassa kunnossa
Käyttäjät mukaan suunnitteluun
Asukkaiden tyytyväisyys Sähköttäjänpuistoon taattiin sillä, että suunnittelun yhteydessä kuunneltiin myös asukkaiden mielipiteitä. Esittelytilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa jokainen sai kertoa toiveistaan.
– Ihmiset olivat aktiivisia, kertoivat mielipiteitään ja niitä myös huomioitiin. Lasten leikkitelineiden lisäksi puistossa on nyt jumppalaitteita aikuisille ja senioreille. Asioita pitäisikin suunnitella enemmän yhdessä asukkaiden kanssa. Ja ihan kaikkea ei kannata tehdä heti valmiiksi, vaan katsoa hetki, kuinka esimerkiksi kulkureitit puistoissa muotoutuvat, Broman vinkkaa. Onnistumisen ja uuden tekemisen ilo näkyvät Bromanin silmistä. Projekti on ollut mielekäs ja palkitseva.
– Olen superiloinen siitä, kuinka hyvin puisto on otettu käyttöön. Avajaiset olivat varsinainen menestys. Suunnitteluprojekti oli minulle todella innostava, sillä rakastan kaikkea luonnon vihreää, Broman hehkuttaa. YIT:n luomaa piha- ja puistokonseptia toteutetaan parhaillaan esimerkiksi Vantaan Aviapoliksessa ja Kivistössä sekä Kuopion Mölymäessä. Konsepti on levinnyt myös Puolaan ja Slovakiaan.
Kaupunki tyytyväinen
Helsingin kaupungin puisto- ja viheraluesuunnittelun päällikkö Laura Yli-Jama on tyytyväinen YIT:n aloitteellisuuteen ja vahvaan asiantuntijapanokseen, jonka yritys toi puiston suunnitteluun ja toteuttamiseen.
– Olen todella tyytyväinen laadukkaaseen lopputulokseen, joka täyttää asukkaiden tarpeet oikein reilusti. Saimme puistoon erityyppisten toimintojen alueita, kuten leikki- ja liikuntapaikkoja, reitistöjä ja koira-aitauksen. Hiljaiselle alueelle tuomme vielä asukkaiden toiveiden mukaisesti lisää penkkejä, Yli-Jama kertoo. Puisto tuli maksamaan noin 300 000 euroa ja YIT vastasi lähes kaikista kuluista. Sähkötyöt lahjoitti Caverion Suomi ja Helsingin kaupungin kontolle jäivät vain alueen aidat. Alkuvaiheessa oli epätietoisuutta siitä, voiko kaupunki ottaa näin suuren lahjan vastaan rakennusyritykseltä. Esteitä ei kuitenkaan lopulta ollut.
Suunnittelun ja rakentamisen aikana asukkaiden puolelta ei kuulunut juurikaan soraääniä. Rakentamistyö sujui myös nopeasti. Puiston valmistumisen jälkeen kaupunki on saanut paljon kehuja.
Lapset ovat ottaneet innolla vastaan uuden, digitaalisen ja interaktiivisen Memo-leikkivälineen. Lappsetin kehittämällä välineellä voi pelata väri-, muisti- ja numeropelejä ja samalla lapset liikkuvat huomaamattaan. Sähköllä toimiva peli on Yli-Jaman mielestä hieman ilkivaltaherkkä, mutta toistaiseksi se on pysynyt kunnossa.
– Puistoille asetetaan nykyään entistä suurempia vaatimuksia, koska kaupunkirakenteen tiivistämisen seurauksena talojen pihat jäävät pienemmiksi. Puistot palvelevat suuren asukasjoukon tarpeita, joten niiden laatuun ja toimivuuteen kannattaa panostaa, Yli-Jama muistuttaa. Helsingin kaupunki rakentaa tai peruskorjaa 10–15 vastaavan tyyppistä puistoa vuosittain. Yli-Jaman mukaan Sähköttäjänpuisto synnytti monia ideoita, joita voi toteuttaa myös muissa puistoissa.
Puistot palvelevat suuren asukasjoukon tarpeita, joten niiden laatuun ja toimivuuteen kannattaa panostaa
Sosiaalisuus korostuu
Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio oli mukana YIT:n järjestämissä asiantuntijatyöpajoissa ja pitää projektia onnistuneena.
– Enemmän elämää pihapiireihin -konseptista tuli erittäin hyvä ja projekti oli hieno teko YIT:ltä. Konseptin mukaiset pihat ja puistot sopivat eri ikäisille ja tyyppisille käyttäjille. Kolmen alueen malli on toimiva ja lisää pihojen ja puistojen sosiaalisuutta. Soisin, että näitä ajatuksia otettaisiin käyttöön laajemminkin.
– Näen, että yhteiset korttelipihat ovat tulevaisuutta. Toivottavasti tämän tyyppinen kehitystyö edistää toimintamalleja joissa tonttien rajat eivät rajoita piha-alueiden suunnittelua ja toteuttamista, Kaartokallio toivoo. Yhdistämällä esimerkiksi useamman taloyhtiön resurssit, saataisiin aikaan laadukkaampia pihoja.