Hyppää sisältöön
Huonekasvit

Palmuvehka

(Garderobsblomma)

Zamioculcas zamiifolia

Palmuvehka Zamioculcas zamiifolia Kekkilä

Palmuvehka on erittäin kestävä ja veistoksellinen huonekasvi, jolla on suuret, kiiltävät, tummanvihreät lehdet. Se on yksi helppohoitoisimmista huonekasveista, sillä se pärjää niin paahteessa kuin pimeässäkin kasvupaikassa ja kestää epäsäännöllistäkin kastelua.

Veden tarve:

Keskiverto

Valon tarve:

Aurinkoinen

Korkeus:

50-80 cm

Värit:

Keltainen Vihreät lehdet

Kukinta-aika:

Loppukesä, Syksy

Palmuvehka Zamioculcas zamiifolia Kekkilä

Palmuvehka on vehkakasveihin kuuluva, Tansaniasta kotoisin oleva huonekasvi. Sen lehdet eli varret kasvavat noin 50-80 cm pitkiksi, ja jokaisessa niissä on kuudesta kahdeksaan paria lehdyköitä jotka ovat keskimäärin noin 10 cm pitkiä. Lehdykät ovat kiiltäviä, tummanvihreitä ja sileitä. Kasvin varsi ja lehdykät ovat rakenteeltaan tanakoita ja jäykkiä. Lehtiruotien tyvellä voi olla tummia läiskiä. Ne ovat kasville ominaisia. Se kasvattaa maanalaisia juurimukuloita, joihin se pystyy varastoimaan vettä ja kestää niiden avulla pitkiäkin kuivuusjaksoja. Kasvin kukinto on noin 5 cm pitkä, vehkakasveille tyypillinen kukinto. Väriltään se vaihtelee kirkkaankeltaisesta ruskeaan ja pronssiseen. Kasvi kukkii yleensä loppukesästä tai alkusyksystä. Kasvi on lievästi myrkyllinen, se saattaa aiheuttaa ihoärsytystä.

Viihtyy parhaiten valoisassa, mutta tulee toimeen myös paahteessa. Toisaalta se selviää useita kuukausia liki pilkkopimeässä. Auringossa ollessaan palmuvehka kasvaa nopeammin, varjossa puolestaan palmuvehka tuottaa tummempia lehtiä kuin tavallisesti. Normaali huonelämpötila on sopiva palmuvehkalle ympäri vuoden. Kasvi viihtyy läpäisevässä, ravinteikkaassa mullassa. Sopiva multa on Kekkilä Viherkasvimulta. Kasvi istutetaan uuteen, suurempaan ruukkuun vasta, kun vanha ruukku käy ahtaaksi. Uudelleenistutusväli on 2-3 vuotta.

Aurinkoisessa paikassa kasvavaa palmuvehkaa kastellaan säännöllisesti keväästä syksyyn. Kasvia kastellaan runsaasti kerralla ja mullan annetaan kuivua kunnolla ennen seuraavaa kastelua. Varjossa varttuvalle kasville annetaan vettä harvemmin kuin valossa kasvavalle. Se pitää ennemmin liian vähästä kastelusta kuin liikakastelusta. Kun se kärsii vedenpuutteesta, sen lehdet alkavat kellastumaan. Toisaalta kellastumista voi tapahtua myös liikakastelun seurauksena. Talvikaudella  kastelukertojen tiheyttä voi vähentää vielä entisestään, erityisesti jos kasvi on varjoisassa paikassa. Se lannoitetaan keväästä syksyyn jokaisella kastelukerralla Kukkaravinteella tai Luonnonmukaisella lannoitteella. Talvella sitä ei tarvitse välttämättä lannoitusta.

Jos kasville ilmestyy kuolleita lehtiä, voit leikata ne pois saksien avulla tyveä myöten.

Kasvia voidaan lisätä jakamalla juurakkoa keväisin tai juurruttamalla lehdyköistä. Lehdykän annetaan kuivahtaa muutama päivä ja se istutetaan suoraan Viherkasvimultaan siten, että kolmannes lehdykän tyvestä uppoaa multaan. Kasvuunlähtö voi kestää puolikin vuotta.

Etsi