Hyppää sisältöön
Huonekasvit

Vaarinkaktus

(Gubbhuvud)

Cephalocereus senilis

Vaarinkaktus Cephalocereus senilis Kekkilä

Vaarinkaktus on kaktuslaji, jonka nimi ja ulkonäkö on helppo yhdistää toisiinsa. Sen pylväsmäistä vartta ja piikkejä peittävät kauttaaltaan hopeanhohtoiset hapset. Vaarinkaktus on helppohoitoinen huonekasvi muiden kaktusten tapaan, kun se saa riittävästi valoa ja liikakastelua vältetään.

Veden tarve:

Vähäinen

Valon tarve:

Aurinkoinen

Korkeus:

20-60 cm

Värit:

Vihreät lehdet Hopeanharmaat lehdet

Kukinta-aika:

none

Suosittelemme tämän kasvin kanssa:

Vaarinkaktus Cephalocereus senilis Kekkilä

Vaarinkaktus kasvaa luonnonvaraisena Meksikossa. Se voi kasvaa 11 metriä korkeaksi ja halkaisijasta voi tulla 45 cm. Kasvu käy kuitenkin hitaasti; 20 vuodessa siitä tulee vasta 60 cm pitkä. Myös huonekasvina vaarinkaktus on hidaskasvuinen. Kymmenvuotiaana se voi olla 20-30 cm korkea, tyvestä 6-8 cm paksu.

Vaarinkaktus kasvaa pensasmaisesti ja sen pylväsmäiset varret ovat liereät. Sen harmaat hapset ovat piikkien kiinnityskohdista kasvavia sukaskarvoja, jotka saattavat olla jopa 12 cm pitkiä. Se näyttää hämäävästi pehmoiselta kosketeltavalta kasvilta, mutta sukaskarvojen alla on piilossa neulanterävät, 3 cm pituiset piikit. Luonnossa kasvi kukkii viisisenttisin, vaaleanpunaisin kukin, mutta vasta 5-6 metrin korkuisena, joten huoneolosuhteissa se ei kuki.

Vaarinkaktus viihtyy valoisassa, aurinkoisessa paikassa, se voi olla suorassa auringon paahteessa, mutta talven jälkeen kevätauringon paahteelta sitä kannattaa varjostaa. Se menestyy vuoden ympäri normaalissa huoneenlämmössä, mutta laji viihtyy erityisen hyvin talvella noin 15 asteen lämpötilassa.  Kesällä vaarinkaktusta voi pitää pihalla tai parvekkeella. Vaarinkaktus viihtyy muiden kaktusten tapaan hiekkaisessa ja niukkaravinteissa mullassa. Kasvi kannattaakin istuttaa uudelleen heti hankinnan jälkeen Kekkilä Kaktus- ja mehikasvimultaan, mutta ruukun kokoon suurentamista se kaipaa harvoin. Uusi multa vaihdetaan parin vuoden välein. Kaktukset viihtyvät parhaiten hengittävissä saviruukuissa.

Kuten muitakin kaktuksia, vaarinkaktusta kastellaan niukasti. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä kokonaan. Vaarinkaktusta voi sumutella usein. Kasteluveteen lisätään Kekkilä Kukkaravinnetta tai Kekkilä Luonnonmukaista lannoitetta muutaman kerran kasvukaudella.

Valkeaa karvapeitettä on suojeltava vedolta ja likaantumiselta. Mikäli vaarinkaktuksen haivenet ruskeutuvat, voidaan latvus hätätilassa pestä tavallisella pesuaineella ja huuhtoa varovasti puhtaaksi. Multapaakku ei saa kastua puhdistuksen aikana.

Etsi