Varjolilja

Varjolilja on yksi kauimmin kasvatetuista liljoista. Pitkäikäinen, sitkeä ja talvenkestävä varjolilja lisääntyy viihtyessään siemenistä. Varjolilja kasvaa 70–150 cm korkeaksi. Suuri kellertävä sipuli on soikea. Varsi on pysty, jäykkä ja keskiosaltaan lehdekäs. Ylemmät lehdet ovat kierteisesti, alemmat 4–9 lehden kiehkuroina. Lehti on soikea.

Varjoliljalla on terttumainen kukinto. Alaspäin nuokkuvat kukat ovat väriltään vaalean sinipunaisia, tummanpunaisia tai joskus myös valkoisia, ja niissä on sinipunaisia tai ruskeita täpliä. Kukkia voi muodostua varsiin runsaasti. Kukat tuoksuvat yrttimäiseltä ja etenkin yöaikaan. Varjolilja kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on kuusisärmäinen, päärynämäinen, pysty kota. Liljan jäykät varret säilyvät talventörröttäjinä seuraavaan kevääseen saakka.

Varjoliljat sopivat tuoreille niityille, luonnonmukaiseen puutarhaan ja metsäpuutarhaan. Ne sopivat myös perinnekasvi- ja perennaistutuksiin, mutta saattavat vaihtaa kasvupaikkaansa siementen ja viihtyvyyden mukaan.

Varjolilja kasvaa mieluiten puolivarjoisilla kasvupaikoilla, mutta selviää myös täydessä auringossa ja useimmista liljoista poiketen kukkii varjossakin. Kasvualustan tulee olla vettä läpäisevä, runsasravinteinen, kalkkipitoinen ja tuore. Sopiva multa on Kekkilä Puutarhamulta. Varjoliljat istutetaan elo-syyskuussa 10-15 cm syvyyteen, 20-30 cm välein.

Keväisin varjoliljat kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä Kukkasipuliravinteella, kun versot alkavat nousta maasta.

Istutusalueen voi peittää talveksi Kekkilä Talvisuojalla tai lehtikompostilla.

Varjoliljaa lisätään siemenistä, itusilmuista ja sipuleista.