Hyppää sisältöön

Helppohoitoiset niityt luovat monimuotoisuutta

Niittyjen merkitys on noussut ajankohtaiseksi puheenaiheeksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen myötä. Tarvitsemme lisää niittyjä ja niiden perustamisessa suunnitelmallisuutta sekä laadukkaita kasvualustoja.

Helppohoitoiset niityt luovat monimuotoisuutta

  • Kaupunkiniityillä on tärkeä rooli perinnebiotooppien lajiston uuselinympäristönä
  • Niityt ovat helppohoitoisia ja resurssitehokkaita nurmikoihin verrattuna
  • Rakennetussa ympäristössä niittyalueilla on helppo tukea lajiston monimuotoisuutta
  • Kekkilä on kehittänyt niittymullat eri kasvupaikoille; kuivalle niitylle, tuoreelle niitylle ja kostealle niitylle
  • Kylvöön tai taimien istuttamiseen käytetään mieluiten kotimaisia niittysiemenseosta/kotimaisia taimia
  • Niityt vaativat oikein ajoitettuja hoitotoimenpiteitä, kuten niittoa
  • Lisätietoa erilaisista niityistä kaupunkiympäristössä webinaaritallenteessa >>

Niityillä on usein merkittäviä maisema-, kulttuurihistoria- ja virkistysarvoja. Nykyisin tiedostetaan yhä paremmin myös niittyjen kytkeytyneisyys ja kaupunkiniittyjen merkitys perinnebiotooppien lajiston uuselinympäristönä. MKN maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki kehottaa sijoittamaan niittyjä ja niittykasvillisuutta eri puolille kaupunkiympäristöä, myös keskeisille paikoille.

– Aiemmin niityt sijaitsivat pääosin kaupunkirakenteen reunoilla. Niittyjen määrää ja monipuolisuutta kannattaisi ehdottomasti lisätä osana puistoja sekä liikenneviheralueilla, kiinteistöjen pihoilla ja hulevesirakenteiden yhteydessä.

Niityt ovat helppohoitoisia ja resurssitehokkaita nurmikoihin verrattuna, vaikka vaativat oikein ajoitettuja ja säännöllisiä hoitotoimia erityisesti perustamisen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina. Rakennetussa ympäristössä niittyalueilla on helppo tukea lajiston monimuotoisuutta. Niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä kasvien lisäksi useille lintu-, nisäkäs- ja hyönteislajeille.

Niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä kasvien lisäksi useille lintu-, nisäkäs- ja hyönteislajeille

Uusniityn suunnittelun yhteydessä on tärkeää määritellä työn tavoitteet: millaista niittyä ja mitä tarkoitusta varten sitä ollaan tekemässä.

– Useimmiten tavoitteena on luoda helppohoitoinen ja monimuotoinen viheralue, joka kehittyy edelleen vuosien saatossa. Uusi RAMS viheralueiden kunnossapitoluokitus (VYL:in sivuilla lisätietoa) antaa osaltaan eväitä myös niittyjen suunnitteluun. Niityn tulee olla lähtökohtaisesti sellainen, että sen kunnossapito voidaan tehdä koneellisesti, pääsääntöisesti ilman käsityötä.

– Niityille voidaan istuttaa yksittäisiä maisemapuita tai pieniä puuryhmiä, mutta vain siinä määrin, että alueen valoisuus säilyy.

Niittymultia eri tarpeisiin

Niittyjä voidaan perustaa erityyppisille kasvupaikoille, myös kosteisiin ja jopa tulviviin ympäristöihin. Tärkein uusniityn kehityksen suuntaan vaikuttava tekijä on kasvualustan laatu.

Tekninen tuotepäällikkö Paulina Nyberg Kekkilästä on erittäin tyytyväinen niittyjen lisääntyneeseen rakentamiseen ja niiden tuottamaan monimuotoisuuteen. Hän kertoo, että Niittymullan kysyntä on kasvanut selvästi viime aikoina. Kekkilässä on myös tiedostettu asiakkaiden tarve perustaa niittyjä hyvin erilaisiin kohteisiin. Yhtiössä on lähdetty kehittämään niittykasvualustojen konseptia.

– Meillä on ollut valikoimassa pidempään kuiville niitty- ja ketoalueille kehitetty kasvualusta, mutta kysynnän kasvaessa olemme kehittäneet kasvualustat myös tuoreelle ja kostealle niitylle ja viivyttävän kasvualustan tulvaniityille.

Niityt - artikkelin kuva - Kekkilä

Kekkilän Niitymulta kuiville niityille ja Viivyttävä kasvualusta tulvaniityille ovat kalkitsemattomia ja lannoittamattomia. Niittymulta PLUS tuoreille niityille ja Niittymulta PLUS kosteille niityille ovat kompostilannoitettuja.

– Niittymultaa kuiville niityille ei seulota. Niittymulta PLUS kosteille niityille sekä tuoreille niityille seulotaan, jotta ravinteet saadaan tasaisesti sekoitettua kasvualustaan. Kaikkia kasvualustoja voidaan kuitenkin räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan, Nyberg kertoo.

Oikeanlaatuisen kasvualustan lisäksi on oleellista tunnistaa ja valita kasvupaikalle sopivat kasvit

Oikeanlaatuisen kasvualustan lisäksi on oleellista tunnistaa ja valita kasvupaikalle sopivat kasvit. Siemenseoksessa tulee olla vähintään kymmenen eri kasvilajia, mielellään enemmänkin.

Siemensekoituksia on tarjolla valtava määrä, mutta kannattaa ehdottomasti valita kotimainen siemenseos. Kasvit menestyvät varmimmin eikä seoksessa ole vieraslajeja, Söyrinki muistuttaa.

Kasvupaikan perusteella koottuja kotimaisia siemenseoksia tarjoavat esimerkiksi Suomen Niittysiemen, AhonAlku ja Hyötykasviyhdistys ry.

Söyrinki kertoo, että vaikka usein puhutaan kukkaniityistä, niin perinteisesti keskeisen osan niittyjen kasvillisuudesta muodostavat ruohot, heinät ja sarat.

– Siemenseokseen kannattaa lisätä suojaheinää, sillä ne sitovat maanpintaa tehokkaasti sekä suojaavat hitaammin kasvavia kukkien taimia paahteelta ja rankkasateilta.

Valtaosa niittyjen lajistosta on monivuotisia kasveja, mutta mukana voi olla myös yksi- ja kaksivuotisia lajeja. Siemenseokseen voi lisätä yksivuotisia kasveja, kuten ruiskaunokkia ja jänönapilaa, jotka kukkivat ensimmäisenä kesänä, kun muut niityn kasvit vasta aloittelevat kasvua.

Oikea-aikaisuus tärkeää

Huolella tehdyn perustamistyön lisäksi niityn onnistumisen kannalta tärkeää on niityn seuranta ja täsmähoito ensimmäisien vuosien ajan. Niittykasvit lähtevät hitaasti kasvuun, ja kasvualustaan voi tulla tuulen mukana runsaastikin rikkakasvien tai vieraslajien siemeniä, vaikka kasvualusta olisikin puhdas. Kasvillisuus kehittyykin selvästi perinteisiä nurmikkoalueita hitaammin, siksi alkuvaihe vaatii seurantaa ja toimenpiteitä.

Mikäli rikkakasvitilanne ensimmäisinä vuosina näyttää pahalta, voi koko kasvuston niittää alas kesä-heinäkuussa, ennen kuin rikkakasvit ehtivät siementää. Tällöin niitto tehdään mahdollisimman korkealta (noin 20 cm), jotta matalat niittykasvit säästyvät.

Niityn kasvillisuus on elinvoimaista ja peittävää noin 3–5 vuoden kuluttua kylvöstä. Tässä kehitysvaiheessa haitallisia rikkakasveja ei enää esiinny häiritsevässä määrin ja niittykasvillisuuden hoitotarve vähenee.

Alue kannattaa niittää vuosittain loppukesästä, ja kerätä niittojäte pois, mikäli mahdollista. Niittojätteen keruulla pystytään vähentämään maaperän ravinteiden määrää, mikä vaikuttaa positiivisesti niittylajiston kehittymiseen.

RIIKKA SÖYRINKI TUNTEE NIITYT

    • MKN maisema-asiantuntija, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
    • Työ: luonnon- ja maisemanhoidon asiantuntijatehtävät
    • Toimii: kuntien avoimien viheralueiden sekä perinnebiotooppien parissa
    • Tuottanut: Niityt ja maisemapellot – kunnossapidon yleiset työohjeet, yhdessä Auli Hirvosen kanssa (Viherympäristöliiton julkaisu nro 68)
    • Koulutus: suunnitteluhortonomi (AMK)

Teksti: Susanna Winqvist
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2021

Etsi