Raitiotiehankkeen yhteydessä rakennettiin laajoja katu- ja viheralueita, jotka lisäävät alueen viihtyisyyttä, toimivuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Tuomaristo kiitti hanketta erityisesti kunnianhimoisesta kaupunkivihreän lisäämisestä sekä ekologisten ratkaisujen onnistuneesta integroinnista osaksi liikenneinfrastruktuuria.
Infrahankkeissa kasvualustojen merkitys korostuu
Hanke toteutettiin allianssimallilla ja yhteistyö mahdollisti kokonaisuuden, jossa liikenneinfrastruktuuri, viherrakentaminen ja kaupunkitilan kehittäminen yhdistyvät saumattomasti.
Laajassa infrahankkeessa kasvualustojen merkitys korostuu: ne vaikuttavat suoraan kasvien elinvoimaisuuteen, hulevesien hallintaan ja rakenteiden pitkäikäisyyteen.
– Kaupunkiympäristössä kasvualustoilta vaaditaan erityistä suorituskykyä. Niiden on kestettävä kuormitusta, varastoitava ja läpäistävä vettä sekä tarjottava kasveille riittävät olosuhteet myös haastavissa olosuhteissa, kertoo Hannes Rummukainen Kekkilästä.
KAPA-hankkeessa toteutettiin myös erilaisia paahde- ja koealueita, joissa testattiin kasvillisuuden toimivuutta vaativissa kaupunkiolosuhteissa. Raidealueilla hyödynnettiin esimerkiksi maksaruohoratkaisuja, jotka soveltuvat hyvin kuiville ja kuumille kasvupaikoille.
Kohteessa käytettiin monipuolisesti Kekkilän kasvualustoja: Istutusmulta PLUS -tuotteita biohiilellä ja ilman, Niittymultaa kuiville kasvupaikoille biohiilellä ja ilman sekä Kantavaa kasvualustaa puuistutuksiin. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin muun muassa maksaruohokattomultaa biohiilellä sekä erikoiskasvualustoja vaativiin kohteisiin.
Vuosina 2023–2024 hankkeeseen toimitettiin kasvualustoja yhteensä arviolta noin 5 500 tonnia. Ratkaisuilla luotiin vaihtelevia kasvupaikkoja monilajisille kasviyhdyskunnille sekä parannettiin alueiden ekologista kestävyyttä.
Kekkilä kehittää ratkaisuja vaativiin kohteisiin
Kekkilä kehittää kasvualustaratkaisuja, jotka vastaavat nykyaikaisen viherrakentamisen vaatimuksiin. Tavoitteena on yhdistää kasvien hyvinvointi, rakenteellinen toimivuus ja ympäristönäkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi.
– Kasvualusta nivoo kasvillisuuden, maaperän ravintoverkon ja kasvupaikkatekijät yhteen paikalliseksi elinympäristöksi. Tämä kokonaisuus palvelee kasvillisuuden ohella lukemattomia muitakin eliölajeja, joita kaupungeissa elää ja liikkuu, Rummukainen kertoo.
Kasvualustat toimivat myös vettä läpäisevinä ja ympäristöä viilentävinä pintoina, joita tiiviisti rakennettuun kaupunkiympäristöön tarvitaan yhä enemmän.
Kasvualustat osana kestävää kaupunkikehitystä
Kasvualustat ovat keskeinen, mutta usein näkymätön osa toimivaa kaupunkiympäristöä. Oikein suunniteltuina ne tukevat sekä viherrakenteiden että infrastruktuurin toimivuutta ja kestävyyttä. Kekkilän kehittämät ratkaisut tukevat tätä kokonaisuutta: ne mahdollistavat viherrakentamisen, joka kestää aikaa, käyttöä ja muuttuvia ilmasto-olosuhteita.
– Laadukkailla kasvualustoilla rakennetun kohteen elinkaari on pitkä. Totta kai myös meidän raaka-ainevalinnoilla pienennetään koko hankkeen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kierrätysravinteet ja kierrätyskiviainekset sopivat viherrakentamiseen erinomaisesti, Rummukainen sanoo.
Hankkeessa käytetty biohiili toimii kasvualustoissa hiilinieluna ja tukee samalla maaperän vedenpidätyskykyä sekä kasvillisuuden hyvinvointia.
Hanke toteutettiin laajana yhteistyönä, jossa tilaajana toimi Helsingin kaupunki, toteutuksesta vastasivat GRK ja Destia, ja suunnittelusta sekä asiantuntijatyöstä vastasivat AFRY, WSP sekä useat muut infra- ja maisemasuunnittelun asiantuntijat.
Kuva: Kaupunkiliikenne
Lue lisää
STT: KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan on Vuoden Ympäristörakenne 2025 -kilpailun voittaja