Kasvualustat suojelevat kaupunkeja näkyviltä vaurioilta
Ilmastonmuutos näkyy viheralueilla yhä rajumpina ääri-ilmiöinä: rankkasateet aiheuttavat tulvia, ja pitkät hellejaksot kurittavat kasvustoa. Vettä on joko liikaa tai liian vähän – ja ratkaisu piilee yllättävän usein maan alla, kasvualustan rakenteessa.
Rakennettu ympäristö on herkkä hulevesitulville. Ilmastonmuutos muuttaa tulvien rytmiä ja vuodenaikaista ajoitusta sekä vaikuttaa tulvien suuruuteen. Rankkasateiden yleistyminen lisää kaupunkien hulevesitulvien riskiä rakennetuilla alueilla, ja toisaalta kuivuus kurittaa myös kaupunkeja vaihtelevasti.
Kekkilän asiantuntija Hannes Rummukainen kertoo tässä artikkelissa, miten kasvualustat torjuvat tehokkaasti molempia ääripäitä: ne viivyttävät, suodattavat ja pidättävät vettä rankkasateilla ja toimivat vesivarastoina kuivuuden aikana. Kyse ei ole enää pelkästä maasta kasvien juurilla – vaan teknisesti toimivasta pohjarakenteesta, joka suojaa koko ympäristöä.
”Tulvat eivät johdu vain sateesta, vaan siitä, mihin se osuu.”
– Hannes Rummukainen, Kekkilä
Tulviminen ei ole vain sääilmiö
Tulviminen on rakennesuunnittelun haaste. Rankkasateet ovat yleistyneet koko Itämeren alueella, ja kun sade iskee tiiviisti rakennetuille alueille, seuraukset voivat olla tuhoisia. Kaupunkien vettä läpäisemättömät pinnat – asfaltit, katot ja kivetykset – estävät veden imeytymisen maahan. Sen sijaan vesi virtaa nopeasti hulevesiverkostoon, jonka kapasiteetti voi ylittyä hetkessä. Tuloksena voi olla paikallisia tulvia, eroosiota ja rakenteiden vaurioita. Erityisesti puistot, jalkakäytävät ja katujen reunavyöhykkeet altistuvat vesikuormitukselle, jota ne eivät ole alun perin suunniteltu kestämään.
Siksi hulevesien hallinta on yhä enemmän rakennesuunnittelun kysymys – ei enää vain maisemointia.
”Kasvualustalla on siinä kriittinen rooli: jos viheralue ei viivytä ja suodata vettä, se ei toimi ekosysteemipalveluna – vaan voi pahimmillaan siirtää ongelman eteenpäin”, muistuttaa Rummukainen.
Näkymätön ratkaisu vastaanottaa, viivyttää ja suodattaa
Nykyään tulvavesiä ei enää johdeta suoraan viemäreihin, vaan niitä ohjataan yhä useammin viheralueille, joissa ne voivat imeytyä turvallisesti maahan. Tämä toteutetaan muotoilemalla maanpintaa loiviksi painanteiksi tai sadepuutarhoiksi, joihin sadevesi virtaa luonnollisesti katujen reunoilta tai hulevesikaivoista.
Näiden painanteiden perusta on toiminnallinen kasvualusta, Kekkilän Läpäisevä Kasvualusta. Sen huokoinen rakenne sitoo vettä hetkellisesti, mutta päästää sen hitaasti takaisin ympäristöön tai maaperään, mikä estää pintavalumat ja eroosion.
Kasvualustan tehtävä muuttuu
Kekkilän Läpäisevä Kasvualusta on kehitetty kestämään voimakkaita ja äkillisiä rankkasateita. Se rakentuu eri raekokoja yhdistävistä kivennäisaineksista ja orgaanisista komponenteista, jotka muodostavat rakenteeltaan kestävän mutta hyvin vedenläpäisevän kokonaisuuden.
Tällaisia kasvualustoja on hyödynnetty esimerkiksi pysäköintialueiden viherkaistoissa, jalankulkuväylien varsilla sekä sadepuutarhoissa ja viherpainanteissa. Ruotsissa Kekkilän tytäryhtiön, Hasselfors Gardenin, vastaava kasvualusta Citykross on ollut käytössä jo noin 10 vuotta – sekä suurkaupunkien keskustoissa että maaseutukuntien tieympäristöissä. Se on vähentänyt rakenteellisia hulevesiongelmia ja samalla tukenut vihreämpää, viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. Suomessa Läpäisevä Kasvualusta on monien julkisten alueiden, kuten Helsingin Kuninkaantammen ja Lahden Ranta-Kartanon, ratkaisu hulevesien hallintaan.
Hellejaksojen näkymätön sankari
Ilmaston ääri-ilmiöiden toinen puoli on pitkittynyt kuivuus ja hellejaksot, jolloin kasvit kärsivät vedenpuutteesta. Kastelun lisääminen ei aina ole ratkaisu – eikä se ole kestävä tai kustannustehokas keino laajoilla viheralueilla.
Siksi Kekkilän Viivyttävä Kasvualusta on kehitetty toimimaan vesivarastoina kasveille. Näissä kasvualustoissa vedenpidätyskyky ei ole sattumaa, vaan syntyy reseptiikassa: valituista rakeisuuksista, orgaanisista aineksista ja huokosrakenteesta, joka kerää vettä ja luovuttaa sitä vähitellen kasvien juuristolle. Näin kasvualusta toimii kuin sieni – ja säästää vedenkäyttöä merkittävästi.
”Tällainen rakenne on erityisen hyödyllinen esimerkiksi niittyalueilla ja avoimilla kentillä, viherkatoilla sekä kohteissa, joissa halutaan minimoida erillinen kastelun tarve”, kertoo Rummukainen.
Yksi kasvualusta ei toimi kaikkialla – siksi resepti räätälöidään
Kaikki viheralueet käyttäytyvät eri tavalla. Jalankulkureitti vaatii kantavaa rakennetta ja sadepuutarha nopeaa veden läpäisyä. Siksi Kekkilä ei tarjoa ainoastaan yhtä yleisratkaisua, vaan kasvualusta voidaan räätälöidä kohteen käyttötarkoituksen ja ilmasto-olosuhteiden mukaan.
”Kohteen maamassoja voidaan käyttää myös kasvualustan pohjana, jolloin hankkeen kierrätysastetta saadaan kasvatettua”, muistuttaa Rummukainen.
Räätälöinnissä huomioidaan paitsi kasvualustan rakenne ja raekoko, myös kohteelle suunnitellut rakennekuvat ja ilmastovaikutusten LCA-laskelmat. Näiden avulla varmistetaan, että alusta palvelee sekä kasveja että rakennetta – ja tukee samalla kestävän rakentamisen tavoitteita.
Oikein valittu kasvualusta vähentää kastelutarvetta, ehkäisee tulvia, suojaa rakenteita ja pidentää koko ympäristön elinkaarta – mikä näkyy myös kunnossapidon ja rakentamisen kustannuksissa.
Moni näkee viheralueet esteettisenä lisänä, mutta todellisuudessa ne ovat osa kaupunkien ilmastokestävää rakennetta. Ne sitovat hiiltä, suojaavat mikroilmastoa ja ennen kaikkea hallitsevat vettä – silloin kun sitä on liikaa tai liian vähän.
”Kasvualusta on tämän järjestelmän näkymätön perusta. Kun se suunnitellaan oikein, se tukee sekä ympäristöä että rakenteita.”
– Hannes Rummukainen
Kiinnostuitko? Tutustu ratkaisuihimme ja lataa rakennekuvat suunnittelun avuksi.