Teksti ja kuvat: Malou Augustin
Maa, jota hoidamme ja jossa kasvatamme, on osa suurempaa kokonaisuutta. Voimme helposti vaikuttaa oman elinympäristömme ja maaperän hyvinvointiin. Kestävässä puutarhanhoidossa on kyse siitä, että puutarhassa tehdään mieluummin vähemmän, kuin enemmän. Kuulostaa hyvältä, eikö totta?
Tässä parhaat vinkkini kestävämpään puutarhaan!
Kestävä puutarhanhoito perustuu tietoiseen toimintaan, jossa maasta ja puutarhasta halutaan hyvä paikka koko luonnon olla ja elää. Puutarhanhoidossa tulisi ottaa huomioon eläinten lisäksi tietysti kasvit sekä muut eliöt kuten lukuisat maaperän hajottamikrobit ja sienirihmastot. Toimimalla näin luomme edellytykset puutarhan biologiselle monimuotoisuudelle. Avainasemassa on siten luoda puutarha, joka sopii ympäristön vallitseviin olosuhteisiin sekä ilmastoon ja sen muutoksiin. Kestävän puutarhanhoidon perusajatuksia onkin antaa maalle takaisin vähintään yhtä paljon kuin otamme.
Tässä vinkkini kestävämmän puutarhan luomiseksi.
Anna maalle vähintään yhtä paljon takaisin, kuin otat siitä
Sadonkorjuu ihanana kesäpäivänä ja illallisen valmistaminen puutarhan palkitsemilla herkuilla on arjen luksusta! Jos joskus tunnen olevani rikkain, se on luultavasti juuri näinä hetkinä.
On kuitenkin helppo unohtaa, että se, mitä korjasin on pois maasta. Kasvien käyttämät ravinteet poistuvat maaperästä aina sadonkorjuun yhteydessä, joten maalle on annettava uusia ravinteita kasvijätteen, kompostin ja lannoitteen muodossa. Maaperän eliöstö ja pieneläimet kuten madot ja hyönteiset, hajottavat ravinteet vähitellen ja vapauttavat ne kasvien käytettäväksi, ja samalla maan humuspitoisuus paranee. Ihan kuin luonnossakin.
Puutarhan kestävä kastelu
On oikeastaan uskomatonta, että useimmat meistä kastelevat puutarhaa juomavedellä. Usein myös tapa jolla kastelemme, vaatii enemmän vettä kuin mitä olisi tarpeen.
Ota seuraavat asiat huomioon puutarhassasi veden säästämiseksi:
- Vältä sadettimia
- Kastele kasveja juuristoalueelta, voit esimerkiki käyttää juurikatselijaa tai upottaa putken pätkiä maahan veden ohjaamiseksi.
- Kastele vähän kerrallaan, anna veden imeytyä ja kastele uudelleen. Toista useita kertoja. Tällä tavalla vesi imeytyy syvyyksiin asti.
- Kastele kastelukannulla seurataksesi veden määrää. Esimerkiksi vastaistutetut perennat tarvitsevat kesällä noin 30 litraa vettä neliömetriä kohden kahden viikon välein. Vasta istutettu puu tarvitsee sen sijaan 30 litraa vettä viikossa.
- Kerää sadevesi kasteluvedeksi, esimerkiksi sadevesisäiliön tai tynnyrien avulla. Huomioi, että kansi on tarpeen, jotta pieneläimet eivät joudu vaaraan.
- Hyödynnä tihkuletkuja kasvihuoneissa, vihannesmaalla ja istutusalueilla. Puutarhamyymälöistä löytyy helppoja ratkaisuja.
- Kastele aamulla tai illalla, kun haihtuminen on mahdollisimman vähäistä.
- Peitä maan pintaa esimerkiksi katteilla, kuten Kekkilä Puutarhakatteella tai Kekkilä Kasvimaakatteella, estääksesi veden haihtumisen. Katettu maa ottaa veden paremmin vastaan.
Ehdottomasti paras vinkkini veden säästämiseen on kasvattaa monivuotisia kasveja, jotka ovat sopeutuneet juuri sinun puutarhassasi vallitseviin kasvuolosuhteisiin. Silloin ne ovat kestäviä eivätkä vaadi kastelua samassa määrin kuin muut kasvit. Puutarhassa tarvittava kastelu voidaan tällöin keskittää yksivuotisiin kasveihin, kuten kesäkukkiin ja hyötykasveille. Huomioi, että myös syötävissa kasveissa on monivuotisia vaihtoehtoja.
Eläimet osaksi puutarhaa
Pienet hyönteiset kauniissa puutarhakasveissasi ja sadollasi herkuttelevat linnut aiheuttavat usein epävarmuutta ja stressiä. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että suurin osa puutarhan eliöistä ja eläimistä ovat kuitenkin hyödyksi, joten niiden häiritsemistä tulee välttää.
Auta siis luontoa ja sen eliöitä tekemällä puutarhastasi osa ympäröivää ekosysteemiä. Luo ja tarjoa luonnollisia asuin- ja piilopaikkoja ja varmista, että hyönteiset ja linnut löytävät vettä juotavakseen.
Linnunpöntöt, kuolleet ja ontot puut, hyönteishotellit ja vesialtaat ovat yksinkertaisia tapoja kutsua luonto kylään ja asumaan. Tee juomapisteille turvallinen perusta esimerkiksi laittamalla sen pohjalle kiviä, jotta veden varaan joutuessaan eläimillä on mahdollisuus päästä sieltä myös pois.
Älä siivoa puutarhaa niin huolellisesti
Keväisin sormet usein syyhyävät pääsystä puutarhahommiin. Älä kuitenkaan siivoa liian huolellisesti, sillä puutarhasi maatuva aines on oma kultakaivoksesi.
Pieni oksat ja perennojen varret joko puutarhasilppurilla tai saksilla ja levitä istutusalueille. Siellä ne hajoavat ja lisäävät maan humuspitoisuutta ja tuovat ravinteita takaisin maaperään. Pian kasvit lähtevät kasvuun ja peittävät maaperän niin, ettei maassa oleva silppu näy.
Jos haluat siistimmän pinnan, voit peittää sen esimerkiksi puutarhakatteella. Voit lannoittaa ennen katteen levittämistä, sillä sen maatuminen kuluttaa jonkin verran ravinteita.
Muista iloita, jos puutarhassasi on kuolleita pensaita ja puita. Täällä kotonani olemme pelastaneet lahoavia puita, koska ne ovat täydellisiä koteja pienille hyönteisille ja linnuille.
Jos kuolleiden puiden ulkonäkö ei miellytä, jätä jäljelle vain korkea kanto. Tai kaada runko ja aseta se paikkaan puutarhassa, jossa siitä voi tulla kiinnostava katseenvangitsija muiden hyötyjen lisäksi.
Vähennä nurmikkoa, lisää niittyä
Tiesitkö, että leikattu nurmikko on kuin aavikko puutarhan biologisen monimuotoisuuden kannalta? Sen lisäksi täydellinen nurmikko vaatii paljon työtä. Joten mikset pienentäisi nurmikon osuutta puutarhassasi?
Anna nurmikon kasvaa korkeaksi. Silloin eläimillä ja hyönteisillä on paikka piiloutua ja maaperässä levänneillä lajeilla on mahdollisuus alkaa jälleen kasvaa. Jos haluat mennä askeleen pidemmälle, niitty on hyvä lisä puutarhaan. Leikkaa niitty loppukesällä ja anna leikkuujätteen siementen varista ennen kuin keräät ne pois, jotta maa köyhtyisi niittykasveille sopivaksi. Muutaman vuoden kuluttua alueelle saattaa ilmaantua uusia lajeja, jotka ovat olleet siellä aiemmin, mutta jotka kilpailivat voimakkaammin kasvavien, nurmen ravinteista hyötyvien lajien kanssa.
On myös erittäin hyvä idea suunnitella uusia istutuksia, jotka matkivat esimerkiksi metsäisiä lehtoja. Yhdistä puita, marjovia pensaita, perennoja ja sipulikukkia. Näin luot luonnollisia paikkoja kaikelle hyönteisistä lintuihin, siileihin ja muihin eläimiin. Jos istutat lisää pensaita ja puita huomaat, että puutarhassasi vierailee lintuja ja muita eläimiä aiempaa enemmän – luonnollisten piilopaikkojen perässä.
Kompostoi!
Kompostoinnista on kirjoitettu kokonaisia kirjoja ja se on iso ja mielenkiintoinen aihe! Tässä on lyhyt maistiainen siitä, mitä komposti tekee puutarhan ja luonnon hyväksi.
Kompostoituminen on upea prosessi, jossa koko kasa puutarhajätettä muuttuu suhteellisen lyhyessä ajassa erinomaiseksi puutarhaasi ravitsevaksi materiaaliksi. Komposti on täynnä herkkuja maaperän mikro-organismeille.
Reseptejä oman kompostin luomiseen on monia ja tärkeintä on löytää tasapaino kuivien (kuivat oksat ja kasvinosat) ja tuoreiden (tuoreet kasviosat) ainesosien välillä. Kuivat sisältävät hiiltä ja tuoreet typpeä. Yhdessä ne käynnistävät maatumisen kompostorissa.
Lisäämällä kompostiin esimerkiksi hevosen lantaa saat sinne erilaisia sieniä, bakteereja ja ravinteita, jotka yhdessä nopeuttavat kompostoitumista ja lisäävät valmiin kompostin ravintoarvoa.
Mitä voidaan kompostoida?
- Ruohonleikkuujäte: Lämmittää kompostin nopeasti, joten lisää ohuina kerroksina ja vuorottele kuivien ainesten, kuten kuivien oksien, lehtien tai pahvin kanssa.
- Puiden ja pensaiden leikkuujäte: Leikkaa puiden ja pensaiden leikkuujäte pienemmiksi paloiksi. Silppua isommat oksat oksasahalla tai aja oksasilppurin läpi.
- Keittiöjäte: Tuoreet vihannes- ja hedelmäjätteet voidaan laittaa suoraan kompostoriin. Ruokajätteet sen sijaan on kompostoitava kunnan hyväksymässä jyrsijäsuojatussa kompostorissa, esimerkiksi Kekkilä Kotikompostorissa. Kevyempään puutarhajätteen kompostointiin tai jälkikompostointiin sopii erinomaisesti Kekkilä Puutarha- ja mökkikompostori Kestävä+.
- Lehdet: Suuret määrät lehtiä voivat hidastaa kompostorin kompostoitumisprosessia. Voit siis laittaa ne suljettuuun, nurin käännettyyn multapussiin kesäksi tai pariksi ja lopulta ne mätänevät kompostiksi.
- Rikkaruohot: Annan yleensä rikkaruohojen, kuten voikukkien ja ohdakkeiden, kuivua perusteellisesti ennen kompostointia. Näin vältetään niiden juurtuminen kompostiin.
- Sadonkorjuujäämät: Kaikki keittiöpuutarhasta voi heittää kompostiin, jos sadossa ei ole ilmennyt kasvitauteja.
- Sanomalehdet ja pahvipalat: Ne sopivat hyvin kompostiin pienempinä määrinä. Silppua ne hienoksi ja liota ennen kompostiin sekoittamista. Pahvi ja sanomalehdet ovat myös hyviä kuivattajia, jos komposti on hyvin märkää. Yhdessä kompostissa olevan tuoreen ja märän viherjätteen kanssa ne hajoavat mukavasti.
- Sahanpuru: Kuten sanomalehdet, pahvinpalat ja kuivat oksat, sahanpuru lasketaan kuivaksi ainesosaksi, joka sisältää hiiltä. Pienempinä määrinä yhdessä viherjätteiden kanssa se hajoaa mukavasti ja imee kosteutta kompostista. Ethän laita painekyllästettyä sahanpurua kompostiin. Vie se jäteasemalle erilliskeräilyyn.
Älä kaiva maata turhaan
Kun ajattelen maata, ajattelen sitä suurena kokonaisuutena. Ja kun kaivamme maata, häiritsemme sitä kokonaisuutta. Kestävän puutarhanhoidon kannalta parasta siis olisi kaivaa mahdollisimman vähän.
Mykorritsat muodostavat maaperän silmälle näkymättömän sienirihmastojen maanalaisen verkoston. Juuri nämä rihmastot tekevät maasta suotuisan kasvulle. Mykorritsoilla on iso merkitys maan kestävän mururakenteen muodostumisesa. Rakenteeseen muodostuu taskuja, jotka varastoivat happea sekä vettä ja mahdollistavat niiden liikkumisen maaperässä. Elävässä, hyvinvoivassa maaperässä hapen ja veden välinen tasapaino on ehdottoman tärkeä. Maaperää kaivettaessa mururakenne ja esimerkiksi veden kulun kannalta keskeiset kapillaarikanavat häiriintyvät. Kun ajan kanssa muodostuneet rakenteet saavat olla rauhassa, eikä maata kaiveta turhaan, syntyy muheva ja ravinteikas multakerros.
Mykorritsat varastoivat myös hiiltä, mutta heti kun maata kaivaa, hiilidioksidia vapautuu ilmaan. Siksi ravinteita ja orgaanista materiaalia on parasta lisätä ruokkimalla maata maanpinnasta käsin, esimerkiksi kateviljelyllä tai lisäämällä kompostia ja luonnonlannoitetta kaivamatta maaperää. Kuolevat ja lahoavat kasvit muhevoittavat maaperää juurillaan ja luovat ilmataskuja, jotka auttavat happea pääsemään syvyyksiin.
Aivan kuten maaperän kaivamista, myös maan tiivistämistä esim. tallaamalla tulee välttää, koska tiiviissä maassa mykorritsan ja kasvijätettä hajottavien pieneliöiden on vaikea elää. Maaperään syntyy hapenpuutetta, kun ilmataskut tiivistyvät. Mykorritsan lisäksi maaperässä eläämonenlaisia pieneliöitä, joilla on keskeinen merkitys maan rakenteen ja ravinnetalouden kannalta.
Toivon, että olet saanut inspiraatiota siihen, kuinka voit luoda kestävämmän puutarhan sekä itsellesi että luonnon monimuotoisuudelle!
Puutarhuri Malou Augustin on ruotsalainen puutarhuri, jonka suurimpana intohimona on auttaa ihmisiä luomaan unelmiensa puutarha. Tutustu Maloun Evergreen Garden blogiin sekä samannimiseen Instagram-tiliin.
