Huonekasvit

Peikonlehti

Monstera deliciosa

Peikonlehti on näyttävä ja kookas huonekasvi. Peikonlehden eli jättipeikonlehden lehdet ovat suuria, kiiltäviä ja väriltään vihreitä. Nuoret ja pienemmät lehdet ovat sileitä ja herttamaisia, mutta vanhemmat lehdet liuskottuvat iän myötä.

Suosittelemme
  • Värit

  • Istutus ja kasvupaikka

  • Peikonlehti on köynnöstävä, vehkakasveihin kuuluva viherkasvi, joka voi kasvaa ajan mittaan erittäin kookkaaksi ja tarvitsee silloin tukea. Vanhemmiten peikonlehti kasvattaa pitkiä, ruskeita ilmajuuria. Lehtien pinta on nahkea, mikä vähentää veden haihtumista lehden pinnan kautta. Vanhempien ja kookkaiden kasvien lehtien halkaisija voi olla 50 cm. Keskikokoisen peikonlehden lehdet ovat yleensä 10-25 cm leveitä. Kasvin korkeus on 50-150 cm iästä ja kasvatustavasta riippuen. Peikonlehti on myrkyllinen.

    Peikonlehti kukkii huonekasvina erittäin harvoin, yleensä vasta iäkkäänä ja vain mikäli kasvuolosuhteet ovat suotuisat. Kukkiessaan se muodostaa suuren suojuslehden sisään tähkämäisen kellertävän kukinnon. Kukasta kehittyy vuoden ajan kypsyttyään syötäväksi kelpaava hedelmä.

    Peikonlehti viihtyy kirkkaassa valossa, jolloin lehdet voivat hyvin, mutta sietää hyvin puolivarjoa. Kasvi sopeutuu myös varjoisaan paikkaan, missä sen kasvu tosin hidastuu. Paahteesta kasvi ei pidä. Peikonlehti viihtyy parhaiten 18-22 °C asteen lämpötilassa. Kasvualusta saa olla ravinteikas, ilmava, hiekansekainen multa. Sopiva multa on Kukkamulta, altakasteluruukuissa käytetään Kestomultaa.

  • Hoito-ohje

  • Peikonlehteä kastellaan tasaisesti ympäri vuoden, mutta kesällä runsaammin. Pintamullan on hyvä kuivahtaa välillä, ettei kasvin juuret mätäne. Talvella viileämmässä paikassa, veden tarve laskee hieman. Kasvi nauttii korkeasta ilmankosteudesta, joten tarvittaessa sumutellaan usein. Mitä lämpimämmässä peikonlehti on, sitä useammin sitä olisi sumuteltava. Lehtien kärjet ruskehtuvat liian kuivassa ilmassa ja veden puute voi aiheuttaa laikkuja lehtiin. Liiallisesta kastelusta peikonlehti kellastuttaa lehtiään.
    Peikonlehtien lehden kärkiin saattaa muodostua vesitippoja. Kasvi haihduttaa lehdillään sitä vettä, jota se imee mullasta juurillaan. Tämä on peikonlehdille tyypillinen ilmiö, joka poistuu, jos kasvin kastelua hiukan vähennetään.
    Peikonlehti vaatii melko paljon ravinteita. Sitä lannoitetaan kerran viikossa Kukkaravinteella tai Luonnonmukaisella lannoitteella huhtikuusta syyskuuhun. Talvikaudenkin aikana ravinteita voi muutaman kerran antaa.

    Peikonlehden ilmajuuria ei katkaista, koska peikonlehti kuluttaa turhaan energiaa kasvattaessaan heti uusia. Ilmajuuret ohjataan multaan, jolloin ne alkavat kasvamaan normaalien juurten tavoin.
    Tarvittaessa peikonlehden versoja voi leikata keväisin kasvun hillitsemiseksi. Peikonlehti on helppo lisättävä. Varsi- ja latvapistokkaat juurtuvat keväällä ja kesällä suoraan kosteaan multaan pistettyinä, kun mullan alle osuu vähintään yksi ilmajuuri.

    Nuoret kasvit istutetaan uudelleen joka kevät tuoreeseen Kukkamultaan tai Kestomultaan. Iäkkäämmät peikonlehdet ovat tyytyväisiä pintamullan vaihtamiseen.

Which country site would you like to visit?