Yrtit ja vihannekset
Tarhamaltsa
(Trädgårdsmålla)
Atriplex hortensis
Tarhamaltsa eli tarhasavikka yksivuotinen hyötykasvi, jota viljellään lehtivihanneksena pinaatin tapaan. 40–200 senttimetriä korkeaksi kasvava kasvi on Euroopan vanhimpia keittiökasveja. Leveän kolmiomaiset lehdet ovat 4–9 cm pitkät.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
40-200 cm
Värit:
Vihreät lehdet Moniväriset lehdet Tummanvioletit lehdet
Kukinta-aika:
Keskikesä
Suosittelemme tämän kasvin kanssa:
Lannoite:
Tarhamaltsalla on pystykasvuinen, runsaasti haarova, vihreäjuovainen varsi. Se on luonnonvaraisena Suomessa kasvavan jauhosavikan sukulainen. Lehdet ovat vain vaaleammat ja paljon suuremmat. Suomessa tarhamaltsaa on aikaisemmin viljelty koristekasvinakin. Lajikkeista löytyy sekä verenpunainen että kellertävälehtinen muunnos. Kukinto on lehdetön tähkä ja melko huomaamaton. Tarhamaltsa on nopeakasvuinen, vaatimaton ja pakkasenkestävä hyötykasvi.
Tarhamaltsa viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Kasvualustan suhteen tarhamaltsa on vaatimaton, mutta nopeakasvuisena viihtyy parhaiten kuohkeassa, ravinteikkaassa Kekkilä Puutarhamullassa. Kasvimaan maaperä kunnostetaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja Kekkilä Luonnonmukaisella kasvimaalannoitteella. Taimiväli on lajikkeesta riippuen 20-40 cm.
Tarhamaltsa kylvetään aikaisin keväällä suoraan avomaalle, syyskylvökin onnistuu. Kun lehtiä on kehittynyt seitsemän, kahdeksan, voi sadonkorjuun aloittaa. Parhaimmillaan lehdet ovat kesän alussa. Jatkuva lehtien kerääminen takaa satoa pitkälle kesään. Tarhamaltsaa kannattaa kylvää vähän kerrallaan ja useampaan kertaan jatkuvan sadon saamiseksi.
Kuivina kausina lehteviä tarhamaltsakasvustoja kannattaa kastella.
Kukka-aiheet on syytä katkaista, koska kukkimisen jälkeen lehtien maku muuttuu karvaaksi ja käyttökelvottomaksi, ja runsas siemenien kehittyminen ja siementäminen saa tarhamaltsan leviämään ei-toivotusti.
Tarhamaltsa sisältää hieman oksaalihappoa, joten ryöppääminen on tarpeen. Käytetään pinaatin tavoin. Isot, kapeakärkiset lehdet maistuvat hiukan suolaisilta. Keskenkasvuisia lehtiä ja versoja käytetään salaateissa tuoreeltaan. Täysikasvuiset lehdet valmistetaan pinaatin tapaan.
