Kuninkaantammi on Pohjois-Helsingissä, Hämeenlinnanväylän varrella sijaitseva, moderni ja värikäs asuinalue. Kerrostalojen sisäpihoilta löytyy vehreitä sadepuutarhoja, luonnonkivisiä purouomia, viherkattoja ja kunttaa puolukanvarpuineen.
Katujen varsilla huomio kiinnittyy luonnonmukaisiin hulevesipainanteisiin.
Maisema-arkkitehti, hortonomi Heta-Maija Seppälä Rambollilta on ollut mukana suunnittelemassa Kuninkaantammen ratkaisuja.
Tilaajat haluavat hulevesien käsittelystä luonnonmukaisempaa ja samalla voidaan hyödyntää hulevettä myös maisemaelementtinä.
– Tiiviisti rakennettavilla kaupunkialueilla on välttämätöntä miettiä hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa, jotta sadevedet eivät aiheuttaisi tulvia ja ettei kaduilta pääse kulkeutumaan haitta-aineita sadeveden mukana vesistöihin. Tilaajat haluavat hulevesien käsittelystä luonnonmukaisempaa ja samalla voidaan hyödyntää hulevettä myös maisemaelementtinä. Kuninkaantammessa hulevesiä pyritään viivyttämään ja puhdistamaan mahdollisimman pitkälle jo katualueen biosuodatusrakenteissa. Sadevettä voidaan hyödyntää näin kasvien kastelussa, Seppälä tiivistää.
Kuninkaantammen pääväylällä, Kuninkaantammenkierrolla, hulevesipainanteita on tehty kadun reunojen lisäksi raitiotievarauksen vuoksi leveäksi jätetylle keskikaistalle.
– Katu on kallistettu keskikaistalle päin. Hulevedet ohjataan kitakaivojen kautta painanteeseen, josta ne suodattuvat kasvillisuuden ja maakerrosten läpi. Jos vettä sataa paljon, tulvavesi ohjataan painanteiden ylivuotokaivoihin. Kaivot, kasvit ja maasuodatin nappaavat hyvin kiinni huleveden epäpuhtaudet. Biosuodatuksen jälkeen kasveilta hyödyntämättä jäänyt vesi johdetaan läheisen puiston hulevesialtaisiin, suunnittelupäällikkö, maisema-arkkitehti Aino-Kaisa Nuotio Rambollilta kertoo.
Lähtökohtana on, että hulevesipainanteiden kasvien pitäisi pärjätä sadevedellä, sillä kastelu on epäekologista, kallista ja hankalaa toteuttaa kaupunkialueella.
– Keskikaistalla ja kadun ja kevyen liikenteen väylän välisissä painanteissa oli alun perin monipuolinen ja peittävä perenna- ja pensaskasvusto. Esimerkiksi röyhyvihvilä oli upean näköinen keskellä painannetta, Seppälä kuvailee.
Painanteiden reunoilla kasvaa muun muassa rusovuohenkuusamaa, pensashanhikkia, keltajapaninangervoa, keijuangervoa ja kääpiölumimarjaa. Painanteissa on myös katupuita. Nyt monet perennalajit ovat hävinneet ja korvautuneet luonnonkasvillisuudella, koska alueet ovat jääneet liian vähälle hoidolle.
Paikallinen ekosysteemi kannattaa huomioida, kun suunnitellaan dynaamisia istutuksia hulevesialueille.
Nuotio ja Seppälä pohtivat, onko hulevesipainanteiden lopulta tarpeen olla kovin puutarhamaista vai voisiko kaistoille antaa levitä alueen tyypillisiä kasvilajeja. Esimerkiksi luontaisesti painanteisiin tulleet hietakastikat sopivat hyvin katujen varsille.
– Paikallinen ekosysteemi kannattaa huomioida, kun suunnitellaan dynaamisia istutuksia hulevesialueille. Huleveden ja tuulen mukana ympäristöstä kulkeutuva siemenmäärä on niin valtava, että alueella luontaisesti menestyviä kasvilajeja leviää joka tapauksessa istutettujen kasvien joukkoon, Nuotio sanoo.
Sadevesipainanteiden kasvusto on kärsinyt kahdesta kuivasta kesästä. Alueen hoitosopimuksen päätyttyä osa kasveista on kuollut veden ja hoidon puutteeseen. Tilalle on tullut alueella luontaisesti menestyviä lajeja, kuten hietakastikoita.
Kasvualusta pidättää epäpuhtaudet
Kuninkaankartanon hulevesipainanteet ovat toimineet yhdessä päätarkoituksessaan, epäpuhtauksien suodattajina. Hulevesien seurannassa on käynyt ilmi, että biosuodatus on pysäyttänyt hyvin kaduilta kulkeutuvan kiintoaineksen kuten roskat ja hiekoitushiekan. Suodatuksen arvioidaan toimivan vuosikymmenten ajan.
Hulevesipainanteissa käytetyt kasvualustat ovat varsin karkeita. Alimmaisena rakenteena on bentoniittimatto, jolla varmistetaan, että vesiä ei pääse rakennusten kellareihin. Maton päällä olevat salaojaputket on peitetty 25 sentin kerroksella 8–16-millistä soraa. Karkean soran päällä on juurisuojakangas ja kankaan päällä 25 senttiä hienompaa, 2–6-millistä hiekkaa. Päällimmäisenä kerroksena on 80 senttiä kasvualustaa, josta puolet on hiekkaa. Biohiiltä kasvualustassa ei ole.
Muutaman vuoden kokemus on suunnittelijoiden mukaan osoittanut, että kasvualusta olisi saanut olla hieman paremmin vettä pidättävää.
– Parhaillaan rakenteilla olevalla uudella alueella olemme lisänneet kasvualustan orgaanisen aineksen määrää, Seppälä sanoo.
Hulevedet puiston altaisiin
Kovien sateiden aikana karkea kasvualusta ja kasvit eivät pysty sitomaan kaikkea vettä itseensä. Salaojiin valuva vesi johdetaan kokoojakaivojen kautta Kuninkaantammen alueen laidalla sijaitsevaan Helene Schjerfbeckin puistoon.
Puisto on nimensä mukaisesti värikäs ja monia elementtejä sisältävä. Parhaiten näkyvät eri väriset kaarisillat. Dynaamiset perennaistutukset on sijoitettu taiteilijan väripaletin kaarevaan muotoon viideksi saarekkeeksi. 11 000 perennasta muodostuvat saarekkeet kukkivat eri värein. Puistossa on vain vähän nurmialueita mutta sitäkin enemmän niittyjä.
Puiston hulevesiuomat ja altaat on sijoitettu siten, että asuinalueelta puistoon johdettavat, biosuodatetut hulevedet kulkevat niiden kautta puiston vieressä virtaavaan Mätäjokeen.
Veden kulkua uomissa hidastetaan padoilla. Alueella on seitsemän betonista tehtyä patoa ja niiden lisäksi muutamia luonnonkivistä ladottuja patoja. Padot viivyttävät vesien virtausta, mikä tasaa tulvahuippuja ja suojaa Mätäjoen alajuoksulla sijaitsevia asuinalueita. Virtauksen hidastuessa myös kiintoaineet ehtivät laskeutua pohjaan ja vesi puhdistuu.
Valuman ollessa suurimmillaan osa niityistä peittyy veden alle. Kun vettä on paljon, jäävät ainoastaan perennasaarekkeet veden pinnan yläpuolelle.
Uomien ja altaiden reunakasvillisuus on valittu niin, että se kestää kuivuutta ja märkyyttä. Puistoonkin on levinnyt alueen luontaista kasvillisuutta. Ojien varsilla on esimerkiksi alkanut kasvaa pajua ja leppää.
Puiston kasvualustat on valmistettu paikan päältä kuorituista pintamaista.
Helene Schjerfbeckin puisto on lasten leikkipaikkoineen viihtyisä keidas alueen asukkaille. Puistoon saavutaan asuinalueelta ylhäältä päin, jolloin puisto näkyy kauniisti vesineen, siltoineen ja kasvillisuuksineen.
Rakentaminen jatkuu
Kuninkaantammessa rakennetaan parhaillaan viimeisimmän alueen, Vedenkierron, katuja. Tälläkin alueella hulevedet käsitellään mahdollisimman luonnonmukaisesti. Katujen varsille tulee saman tyyppinen biosuodattava rakenne kuin muillakin alueilla. Vettä imeytetään maahan myös pysäköintitaskuissa olevan huokoisen betoni- ja noppakiveyksen saumojen läpi.
– Lisäsimme täällä kasvualustaan multaa ja vähensimme hiekkaa. Tällä kasvualustalla kasvit menestyvät toivottavasti paremmin, Heta-Maija Seppälä sanoo.
Kekkilän tuotepäällikkö Paulina Nyberg oli suunnittelemassa Vedenkierron alueen räätälöityä kasvualustaa. Aikaisemmin valmistuneilla alueilla ei ollut käytössä Kekkilän kasvualustoja.
– Kasvualustassa on puolet hienoa hiekkaa, 46 prosenttia istutusmultaa ja neljä prosenttia savesta. Alusta pidättää nyt kohtuullisen hyvin vettä. Tähän kasvualustaan ei tullut biohiiltä. Biohiilellä on ravinteita ja kosteutta pidättävä ominaisuus, joten se voisi hyvin sopia hulevesialustoihin, Nyberg näkee.
Vedenkierron alueelta hulevedet johdetaan osin viemäreissä ja osin avo-ojissa Vantaanjokeen. Hulevesipainanteiden salaojista vesi johdetaan ensin Vedenkierronpuistoon kaivettuun isompaan hulevesipainanteeseen, joka toimii myös maisemaelementtinä. Samalla vesi puhdistuu kiintoaineen laskeutuessa ja veden virratessa kasvillisuuden läpi. Luonnollinen veden käsittely sopii hyvin alueelle, sillä asuinalueen vieressä on harvinaisen lahokaviosammalen ja liito-oravien vuoksi suojeltu metsikkö.
Rakenteilla olevalle alueelle valmistuu muutaman vuoden päästä Ellen Thesleffin puisto ja Palettilammen uimaranta, joka on kunnostettu entisestä vesilaitoksen sakka-altaasta. Kun koko alue on valmis, asuu Kuninkaantammen idyllisellä ja luonnonläheisellä alueella 5 500 helsinkiläistä.
Artikkeli on ilmestynyt Vehreä-lehdessä 02/2023
Teksti Markku Pulkkinen
Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen
Kaipaatko tietoa hulevesikasvualustoista?
Katso webinaaritallenne: Kasvualustat hulevesien hallinnassa >>