Kasvusammal pidättää runsaasti kosteutta ja vähentää näin kastelun tarvetta. Lisäksi kasvusammal on hyvin huokoista ja sen avulla multaseokseen saadaan lisättyä kasvien juurille tärkeää ilmatilaa. Sammal sisältää luonnostaan juurten kasvua edistäviä ainesosia sekä antibakteerisia ainesosia. Kasvusammal on puhdas, turvallinen ja luonnollinen kotimainen lähiraaka-aine, ja se uusiutuu nopeasti. Puhuttaessa sammalesta kasvulaustoissa tarkoitetaan yleensä rahkasammaleen sukuun (Sphagnum spp.) kuuluvia lajeja, joita on noin 380. Näistä noin 40 lajia esiintyy Suomessa.
Kasvusammal kasvualustassa
- Pidättää kosteutta ja vähentää kastelun tarvetta
- Huokoisuus lisää juurille tärkeää ilmatilaa
- Antibakteerinen, suojaa kasveja taudeilta
- Sisältää luonnostaan juurten kasvua edistäviä ainesosia
- Puhdas, turvallinen ja luonnollinen kotimainen lähiraaka-aine
Kasvusammalta on esimerkiksi Kekkilä Kasvumulta Kestävä+ -mullassa, Viherkompostimullassa, Ruukkuviljelymullassa ja Hortensiamullassa.
Tietoa kasvusammaleen keruusta
Kekkilä on yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa laatinut kasvusammalelle kestävän keruun työohjeistuksen. Ohjeistuksessa on huomioitu ympäristöasiat, ennaltaehkäisy, keruuaikainen uusiutuminen sekä tuotteen laatu ja turvallisuus. Kekkilän käyttämä sammal on aina sertifioitu laatu- ja ympäristösertifikaatein (ISO 9001 ja ISO 14001). Kekkilän emoyhtiö Neova on jo usean vuoden ajan kehittänyt sammalen kestäviä korjuukäytäntöjä ja käsittelyä. Lisäksi sammalen sopivuutta kasvualustakäyttöön on tutkittu Kekkilässä pitkään. Ensimmäiset sammalta sisältävät tuotteet tulivat valikoimiin 2020. Kasvusammalen avulla mahdollistetaan turpeen käytön vähentämistä, vaikka kokonaan se ei sitä pysty korvaamaan saatavuudesta johtuen.
Sammaleen keruussa käytetään kestävän keruun periaatteita:
- Sammalta ei kerätä luonnonsuojelualueilla eikä luonnonsuojelutarkoituksiin varatuilla tai osoitetuilla alueilla.
- Sammalta ei kerätä alueelta, jolla on erityisesti suojeltuja tai rauhoitettuja lajeja ja luontotyyppejä.
- Noudatetaan metsälainsäädäntöä, asetuksia ja metsänhoitosuosituksia.
- Sammaleen keruun vuoksi aluetta ei ojiteta, eikä keruualueelta johdeta vesiä ulkopuolelle.
- Noudatetaan keruusyvyydestä määriteltyjä enimmäiskeskisyvyyksiä (noin 25-30 cm).
- Vesistövaikutusten ehkäisemiseksi jätetään suojavyöhykkeet ojiin
- Huolehditaan siitä, että keruualueille jää korjaamatonta pinta-alaa ja maisemapuita nopeuttamaan sammaleen ja muun pintakasvillisuuden uudistumista.
Kekkilä hyväksyy tuotteisiinsa vain kestävän keruun periaatteiden mukaan kerättyä kasvusammalta.
Sammaleen keruu on pienimuotoista ja paikallista
Sammaleenkeruu on Suomessa vielä tutkimus- ja pilotointivaiheessa. Suomen kaikkien keruutoimijoiden keruuala on ollut tähän mennessä yhteensä noin 50 hehtaaria. Sammaleen keruuseen soveltuvat niukkaravinteiset ojitetut suot. Keruukohteet ovat tyypillisesti pieniä, muutaman hehtaarin alueita. Keruualueiden väliin jätetään suojavyöhyke. Alueelle jätetään myös koskematonta pintaa sekä maisemointipuita.
Rahkasammal uusiutuu nopeasti
Alueet, joilta sammalta on kerätty, uusiutuvat nopeasti. Jo vuosi keruun jälkeen rahkasammalet alkavat jälleen kasvaa. Toisena vuonna tupasvillat usein valtaavat pinta-alaa ja kolmantena vuonna tupasvillan dominointi kasvustossa on jatkunut tutkimussoilla edelleen ja rahkasammaleet peittävät parhaimmillaan jo yli 50 % pinnasta. Eri soilla kasvien uusiutumisjärjestys ja uudiskasvunopeus voivat kuitenkin vaihdella. Luonnonvarakeskus tutkii sammaleen uusiutumista.
Lähde: Uusiutuvan rahkasammalbiomassan hyödyntäminen kasvualustoiksi, Metla 2014 ja Rahkasammalten uusiutuminen korjuun jälkeen, LUKE 2018.
Sammaleenkeruulla ei ole havaittuja vesistövaikutuksia
Sammalen keruusta ei ole alustavissa tutkimuksissa havaittu aiheutuvan vesistövaikutuksia lähivesistöihin, koska keruualueita ei tarvitse kuivattaa. Ojitusta tai vesien johtamista korjuualueelta pois ei myöskään tarvita. Keruussa jätetään suojavyöhyke alueella jo oleviin ojiin. Sammaleen keruun vuoksi ei ojia avata, vaan niitä päinvastoin tukitaan mahdollisuuksien mukaan. Keruun aikana sammalesta puristettava vesi jää keruualueelle. Keruualueen vesitasapainon säilyttäminen edistää sammaleen uudelleenkasvua. Keruun mahdollisia vesistövaikutuksia tutkitaan jatkuvasti.
Lähde: Uusiutuvan rahkasammalbiomassan hyödyntäminen kasvualustoiksi, Metla 2014.
