Kompostorista nousee kirpeään syysilmaan lämmin löyhähdys ja mehevä maan tuoksu, kun luomupuutarhuri Maija Holma raottaa sen kantta.
– Tämä lupaa hyvää! Kompostin pitää pöhistä vähintään 40-asteisena, jotta se toimii kunnolla. Kompostoriin kurkkaaminen kertoo usein jo paljon sen tilanteesta, mutta lämpömittari helpottaa tarkkailua, hän kertoo.
Kompostorissa on hyvä pöhinä.
Maija työskentelee Keravan kartanolla toimivan Jalotuksen yhteisöviljelmän viljelykoordinaattorina. Yhteisöviljelmään kuuluu parikymmentä viljelijää. Heillä on kartanon lammashaan vieressä hulppea lavatarha, jossa on yli 90 viljelylaatikkoa.
90 viljelylaatikon lavatarhassa kasvaa satoa salaateista papuihin.
Niissä viljellään luomumenetelmillä monipuolista satoa salaateista syötäviin kukkiin ja palsternakasta papuihin. Koska viljelmän tuotto on tarkoitus jakaa tasapuolisesti kaikkien viljelijöiden kesken, viljelyssä panostetaan tasaista satoa tuottaviin vihanneksiin.
– Esimerkiksi lehtikaalit sopivat meille tosi hyvin. Niistä saamme kerättyä kesän mittaan moneen kertaan lehtisatoa, ja satokausi jatkuu pitkälle syksyyn.
Monivuotiset rikkakasvit laitetaan lämpökompostoriin. Kuvassa Kekkilä Kotikompostori.
Vain rikkanenätit roskikseen
Jalotus on kestävän elämän yhteisö, jolla on kartanon mailla paljon erilaista toimintaa. Yhteisöviljelmän lisäksi siihen kuuluu esimerkiksi polkupyöräkorjaamo, puutyöverstas, pieni suomenlampaiden lauma ja kanaparvi. Kaikki Jalotuksen toiminnassa syntyvät eloperäiset jätteet – kitkentä- ja muut kasvijätteet, haravoidut lehdet, keittiön biojätteet, kotieläinten pehkut ja huussijätteet – kierrätetään erilaisissa kompostoreissa hyötykäyttöön.
Oikeastaan vain rikkanenätit päätyvät roskikseen. Helposti leviäviä vieraskasveja ei myöskään kompostoida. Rikkanenätit ovat erittäin hankalia monivuotisia rikkakasveja, joiden juuristo on kuin venyvää purkkaa. Niiden kanssa ei kannata pelleillä, etteivät ne vain leviä kompostin mukana entistä laajemmalle alueelle.
Muut monivuotiset rikkakasvit laitetaan lämpökompostoriin, jonka kuumuudessa ne tuhoutuvat varmasti. Kun rikkakasvit eivät ole vielä siemenvaiheessa, yhteisöviljelijät levittävät niitä myös lavatarhan katteeksi. Kasvikate lannoittaa kevyesti ja ehkäisee kosteuden haihtumista. Lavaviljelmät kuivuvat avomaata helpommin, joten kaikki konstit kastelun helpottamiseksi ovat käytössä.
Kompostiin pitää lisätä säännöllisesti uutta eloperäistä jätettä.
Maan pieneliöstö muokkaa kompostiin päätyvät eloperäiset ainekset hienoksi humukseksi eli valmiiksi kompostimullaksi. Bakteerit, sienirihmastot ja muut mikroskooppisen pienet puutarhurin apulaiset toimivat kompostissa sitä tehokkaammin, mitä otollisemmat työolosuhteet niille on tarjolla. Ne tarvitsevat sopivassa suhteessa vettä, ravintoa, happea ja lämpöä. Käytännössä se tarkoittaa, että kompostiin pitää lisätä säännöllisesti uutta eloperäistä jätettä niiden työstettäväksi. Jokaisen jätekerrosten väliin levitettävä kuivikekerros huolehtii siitä, että komposti pysyy sopivan ilmavana. Kasvijätteitä ja kuivikkeita tulisi olla kompostissa suurin piirtein saman verran.
– Valmistamme kartanolla itse biohiiltä puhtaasta jätepuusta. Se on erinomaista kuiviketta niin kompostiin kuin huussiinkin. Biohiili hillitsee muuten tehokkaasti hajujakin, Maija huomauttaa.
Biohiili on ikuista maanparannusainesta.
Liika kuivuus vaivaa
Biohiili on pitkäkestoista, käytännössä ikuista, maanparannusainesta. Kun sillä terästetty valmis komposti sekoitetaan maahan, se parantaa kasvien veden ja ravinteiden saantia. Kompostin kuivikkeeksi käyvät toki myös hake ja risut sekä valmis kompostikuivike.
Eläinten pehkua riittää niin paljon, että se tekee komposteista välillä kuivia.
Kartanolla komposteihin kertyy välillä niin paljon eläinten pehkua, että ongelmana on liika kuivuus. Kotitalousjätteitä runsaasti sisältävät kompostit taas tuppaavat herkästi olemaan liian kosteita. Kaikenlaiset kompostin kosteustasapainon heilahtelut hankaloittavat ja hidastavat sen toimintaa. Liikaan vetisyyteen auttaa kuivikkeen lisääminen, kuivuutta vastaan tepsii kastelu ja kompostiainesten kevyt pöyhiminen.
Ainesten silppuaminen tavallista pienemmäksi auttaa kompostin toiminnan vauhdittamisessa.
Typpipitoiset nesteet piristävät kompostin toimintaa tehokkaammin kuin pelkkä vesi. Siihen sopii laimennettu virtsa tai silputuista nokkosista ja vedestä muhiteltu nokkosvesi. Samat aineet käynnistävät myös talven hyydyttämän kompostin keväällä.
Jos komposti käy hitaalla, jo sekin auttaa, että silppuaa sen ainekset tavallista pienemmiksi. Silppu sulaa nopeammin kuin isot palaset.
Biohiili on erinomaista kuiviketta kompostiin ja hillitsee tehokkaasti hajujakin.
Lehtikompostit saavat syksyllä kasapäin täytettä.
Syyskuun lopulla suuri osa yhteisöviljelmän sadosta on jo kerätty talteen. Harsojen suojissa kypsyy kuitenkin vielä viimeisiä tomaatteja, porkkanat ja palsternakatkin saavat tovin jatkaa kasvuaan. Kasvimaan laidalla oleviin lehtikomposteihin istutettujen ’Red Kuri’ -hokkaidokurpitsojen pullukat hedelmät hehkuvat oransseina kuin lyhdyt.
Pulleita pikkukurpitsoja voi melkein luulla koristeiksi.
– Lehtikompostit olivat alkukesällä aivan piripintaan täynnä tavaraa, kun istutimme kurpitsojen taimet suoraan kompostiin pieniin multapoteroihin. Katso, kuinka paljon niiden pinta on vajonnut kesän aikana. Se kertoo siitä, että ainekset ovat alkaneet tekeytyä humukseksi, Maija esittelee.
Lehtikompostorissa aines tekeytyy humukseksi.
Vinkit kompostointiin talvella
Kun lavat on tyhjennetty kokonaan kasveista, multapinta peitellään talven ajaksi lehdillä ja pehkuilla. Kasvijätteet kiikutetaan kompostoreihin. Valmis komposti kuskataan keväällä takaisin lavoihin muhevoittamaan vanhaa ja vajonnutta multaa.
Kompostoreiden suotoneste säilötään syksyllä tankkeihin.
Komposteista tihkuva ravinnepitoinen suotoneste tulee kerätä aina talteen ja se käytetään viljelmällä tarkasti hyödyksi. Maija kerää suotonestettä kanisteriin ja käyttää sitä tarpeen mukaan vedellä laimennettuna kastelulannoitteena.
Pieni suomenlampaiden lauma elää kartanon lammashaassa.
Osa Jalotuksen käyttämistä kompostoreista on kaupasta ostettuja, osa on rakennettu itse kierrätysaineksista. Maijan mielestä olennaisinta on, että kompostorissa on kunnon tyhjennysluukku sekä lämpimät eristeet, varsinkin jos sitä on tarkoitus käyttää vuoden ympäri. Lämpökompostorissa täytyy olla myös kunnollinen suojaus jyrsijöitä vastaan, koska biojäte houkuttelee paikalle muitakin kuin innokkaita kompostoijia.
Pikkulassa on oma kompostorinsa.
– Kompostointikursseja vetäessäni olen huomannut, että moni miettii sitä, kuinka lämpökompostorin saa pidettyä sulana ja toiminnassa talvellakin. Hyvän eristyksen lisäksi auttaa, kun kompostoituvaa massaa on kompostorissa riittävän paljon. Kompostoria kannattaa tyhjentää syksyllä sain sen verran kuin on pakko. Jos kompostin pöhinä uhkaa kaikesta huolimatta hyytyä, sujautan massan päälle lisälämmikkeeksi kuumalla vedellä täytetyn kanisterin, Maija vinkkaa.
Teksti: Heidi Haapalahti
Kuvat: Teija Tuisku
