Hyppää sisältöön

Katupuiden hoito ja merkitys

Katupuut ovat tärkeitä sekä hiilensidonnan että ihmisten viihtyvyyden kannalta. Katupuiden kasvualustan vaihtamisella voidaan pidentää puiden elinikää.

Hiilensidontaa katupuilla

Tutkijatohtori Anu Riikonen Helsingin yliopistosta on tehnyt väitöskirjansa katupuiden hiilensidonnasta. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että katupuuistutukset saavuttavat tasapainon hiilidioksidin luovuttamisen ja sitomisen välillä aikaisintaan 30 vuoden iässä. Siksi on tärkeää, että kaupunkien puut olisivat mahdollisimman pitkäikäisiä.

– Katupuiden suurimmat hiilipäästöt syntyvät kasvualustoista ja puiden varusteista, kuten rungonsuojista ja maaritilöistä. Myös viherrakentamisessa käytettävien koneiden ja kuljetuskaluston päästöt ovat merkittävät. Olisikin tärkeää kiinnittää huomiota kasvualustan ominaisuuksiin ja siihen, että puiden istuttaminen pystyttäisiin hoitamaan mahdollisimman vähäisellä infran rakentamisella, lyhyillä kuljetusmatkoilla ja ympäristöystävällisillä koneilla. Jos maanrakennustyötä joudutaan tekemään, olisi siihen valittava materiaaleja, joilla on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki, Riikonen sanoo.

 

Trendiraportti kekkilä puut ilmastoteko

 

Hän seurasi tutkimuksessaan Viikkiin istutettujen lehmusten ja pilaritervaleppien elämää ensimmäisen kymmenen vuoden ajan. Kyseisellä ajanjaksolla kasvualustan hiilipäästöt muodostivat noin kaksi kolmasosaa kaikista päästöistä.

Kokenut puutarhatutkija neuvoo hyödyntämään kasvualustoissa biohiiltä, koska biohiiltä sisältävät kasvualustat luovuttavat hiilidioksidia hitaammin kuin muut kasvualustat. Kasvilajivalinta ei ole Riikosen mielestä oleellista hiilensitomisen kannalta.

– Tärkeintä on, että kasvi menestyy ja voi hyvin kasvuympäristössään. Sen jälkeen, kun puu on kasvanut ulkonäkönsä ja ekosysteemipalvelujen tuoton kannalta kohtuulliseen kokoon, sen ei tarvitse kasvaa kovin nopeasti, koska nopea kasvu lisää leikkaustarvetta. Hitaan kasvun ansiosta puut ovat myös pitkäikäisempiä. Yläikärajaa kaupunkipuilla ei ole. Katupuut sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan, joten ne kannattaa kasvattaa mahdollisimman vanhoiksi, Riikonen neuvoo.

Lisää ikää kasvualustan vaihdolla

Kaupunkipuiden hyvinvointia voi kohentaa ja niiden elinikää pidentää kasvualustan vaihdolla. Tukholman keskustassa, Kungsträdgårdenissa, vaihdettiin vuosi sitten kasvualusta 150-vuotiaille jalaville hyvällä menestyksellä. Kekkilän sisaryhtiö Hasselfors Garden oli projektissa mukana asiantuntijana ja kasvualustatoimittajana. Tuotepäällikkö Katja Börjesson kuvailee kasvualustan vaihdon onnistuneen hyvin.

– Puiden väri muuttui hyvin nopeasti terveemmän vihreäksi. Katupuiden ongelmana on usein se, että juuriston kasvutila on hyvin ahdas maan alla kulkevan kaupunkitekniikan vuoksi. Lisäksi pintamaa on kovan käytön vuoksi tiivistä. Kasvualustan vaihdolla saadaan juurille vesi- ja ilmatilaa, Börjesson sanoo.

Katupuut sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan, joten ne kannattaa kasvattaa mahdollisimman vanhoiksi.

Katupuilla niin uutena perustettavan kuin vaihdettavankin kasvualustan tulee olla rakenteeltaan kantavaa. Siksi kasvualustan perustan muodostaa 32–63-millinen sepeli. Karkean perusmateriaalin ansiosta alustaan jää suuria huokosia ilmalle, vedelle ja orgaaniselle ainekselle. Kantavan sepelin ansiosta kasvualustan päälle voi rakentaa myös ajoväylän tai kevyen liikenteen väylän.

Apua hulevesiin

– Tavoitteena on, että uudessa kasvualustassa on 60 prosenttia sepeliä, 20 prosenttia hienoainesta ja 20 prosenttia ilmaa. Kun huokostilaa on runsaasti, toimivat haihduttavat katupuut yhdessä kasvualustansa kanssa hyvinä hulevesien tasaajina. Hulevesikaivojen ja -kanavien kautta pääsee vastavuoroisesti ilmaa puun juuristolle.

Hienoaineksena Tukholmassa käytetään nykyään biohiiltä ja kompostia. Ravinnepitoisuus ja muut lisäaineet voidaan määritellä tapauskohtaisesti kohteen mukaan. Kasvualusta sisältää myös hohkakiveä. Hohkakiveä asetellaan juurten viereen, jolloin ne suojaavat juuria terävän sepelin vioituksilta.

Katupuiden kasvualustan uusiminen on teknisesti vaativaa. Kungsträdgårdenin projektista vastannut Tobias Arvind Green Landscaping -yrityksestä kuvailee työmaata mielenkiintoiseksi ja ainutlaatuiseksi.

–Kolmentoista puun kasvualustan vaihtaminen oli haastavaa ja aikaa vievää. 1860-luvulla istutetut jalavat kasvoivat ahtaasti ja olivat hieman kallellaan. Kaivinkone kaivoi ensin ylimmät juuret näkyviin ja sen jälkeen imuroimme varovasti vanhan maa-aineksen pois, Arvind kuvailee.

Katupuiden kasvualustan vaihtoja tehdään Tukholmassa vuosittain. Pohjois-Tukholmassa sijaitsevan, bulevardimaisen ja vilkkaasti liikennöidyn Valhallavägenin lehmusten kasvualustat vaihdettiin pari vuotta sitten.

– Tukholman kaupunki on ollut aina rohkea kokeilemaan uusia tapoja hoitaa viheralueitaan, Börjesson kiittelee.

 

Kekkilä trendiraportti puut koivu

Laatua määrän sijaan

Helsingin kaupungin suunnitteluasiantuntija Minna Terho kertoo, että kaupungissa pyritään huomioimaan aikaisempaa paremmin katupuiden tilavaatimukset.

– Puiden maanalaisiin tilavaatimuksiin kiinnitetään suunnittelussa yhä enemmän huomiota. Poikkeuksellisen kuivat kesät ovat myös korostaneet kasvualustan tilavuusvaatimuksia puiden vesitalouden turvaamisessa. Meillä on pohdittu paljon myös hulevesien hyödyntämistä katupuiden vedensaannin turvaajina. Ajoratojen hulevesien hyödyntämisen ongelmaksi muodostuu usein talvisaikaan tapahtuva katujen suolaus, jota puut kestävät huonosti. Kattovesien hyödyntäminen saattaisi sen sijaan toimiakin, Terho puntaroi.

Puiden kasvualustan vaihtoja Helsingissä ei ole Tukholman tapaan vielä tehty. Pohjoisrannassa on kuitenkin vaihdettu kasvualustoja osittain, kun puissa ilmeni kasvuhäiriöitä jo 20 vuoden iässä.

Helsingissä on puurekisterin mukaan noin 30 000 katupuuta. Terhon mielestä uusia katupuita tulisi istuttaa harkiten ja vain sellaisille paikoille, joissa ne pystyvät kasvamaan vuosikymmenet.

– Pelkkä katu- ja puistopuiden määrän lisääminen ei ole ratkaisu hiilensidontaan. Istutettaville puille pitää myös taata riittävän pitkä elinkaari, koska katupuun hiilitase on negatiivinen ainakin 30 vuoden ikään asti.

– Puun hyvinvoinnin tukeminen ja eliniän pidentäminen on myös taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, sillä uuden puun istuttaminen maksaa paljon. Kalleimmillaan kaupunkipuun istuttaminen voi maksaa useita tuhansia euroja. Esimerkiksi Kaivopuiston puukujannetta uusittaessa laskimme yhden uuden puun hinnaksi 15 000 euroa. Huomattavaa on, että viisimetrisen taimen osuus kokonaiskustannuksesta oli vain 500 euroa.

Biohiiltä Terho pitää kiinnostavana ja seurattavana asiana myös kaupunkipuiden kannalta.

– Ensimmäisen kerran käytimme biohiiltä Iso-Roobertinkadun puuistutuksissa muutama vuosi sitten. Jätkäsaaressa toteutettava, Carbon Lane -hankkeen koe on mielenkiintoinen ja sen tulokset näyttävät suuntaa biohiilen käytölle, Terho sanoo.

Kasvualustojen kehittämisen ohella Helsingin kaupungilla on tavoitteena monipuolistaa puulajivalikoimaansa, sillä tällä hetkellä noin puolet kaikista kaupunkipuista on lehmuksia. Vartioharjuntielle ja Laajasalon Reiherintielle onkin perustettu katupuuarboretumit, joissa seurataan yli kymmenen puulajin menestymistä kaupunkioloissa.

Biohiilen vaikutuksia katupuihin tutkitaan

Helsingissä käynnistyy Carbon Lane -hanke, jossa tutkitaan biohiilen vaikutuksia kaupunkipuiden kasvuun ja hyvinvointiin.

Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto perustavat keväällä Jätkäsaaren Hyväntoivonpuistoon koealan, jossa tutkitaan biohiiltä sisältävien kasvualustojen vaikutuksia puiden kasvuun ja maaperän hiilitaseeseen. Tutkimus liittyy Helsingin kaupungin tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kekkilä on hankkeessa mukana toimittamalla koealalle kasvualustoja.

Helsingin kaupunkialueen puuston, kasvillisuuden ja maaperän on arvioitu sisältävän 1,25 miljoonaa tonnia hiiltä, joka hiilidioksidiksi muutettuna vastaa reilun 1,5 vuoden aikana kaupungissa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilivarasto kasvaa 35 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa 26 000 asukkaan päästöjä.

Tohtori Anu Riikosen tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että kaupunkipuiden kasvualusta on melko suuri hiilipäästöjen lähde. Siksi alustan koostumukseen ja toimivuuteen pitääkin kiinnittää erityistä huomiota.

– Tutkimuksellamme pyritään löytämään keinoja, joilla voidaan vähentää maaperän hiilipäästöjä ja parantaa puiden kasvua, Carbon Lane -hankkeen tutkija Esko Salo Aalto-yliopistosta sanoo.

Kasvualustan ominaisuuksiin kannattaa panostaa, sillä sen osuus katupuiden uusimiskustannuksissa on erittäin pieni.Koeala ei vaadi erillistä rakentamista, sillä tutkimusjärjestelyt tehdään osaksi rakenteilla olevaa Hyväntoivonpuistoa. Tutkimuksen kohteena on 30–80 istutettua lehtosaarnia, metsälehmusta, pilvikirsikkaa ja purppuraomenapuuta. Kasvualustoina kokeillaan erilaisia biohiiltä sisältäviä kasvualustoja.

Salo ei halua arvailla tutkimuksen tulosta, mutta odottaa biohiilellä olevan positiivisia vaikutuksia.

– Esimerkiksi Tukholmassa katupuuistutukset on tehty pääasiassa biohiilipohjaisille kasvualustoille kymmenen vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Hyvien käytännön kokemusten lisäksi biohiilen vaikutuksista tarvitaan tieteellistä näyttöä, jota Carbon Lane -hankkeessa haetaan.

Salo muistuttaa, että puiden uusiminen rakennetussa ympäristössä on kallista ja siksi kaupunkipuiden elinkaarta halutaan pidentää myös Helsingissä.

Biohiilellä on myös mahdollista parantaa hulevesien hallintaa ja katupuiden vedensaantia. Biologinen vedensuodatus esimerkiksi biohiiltä hyödyntäen auttaa kaupunkeja sopeutumaan ilmastonmuutoksen myötä kasvaviin sademääriin.

– Kasvualustan ominaisuuksiin kannattaa panostaa, sillä sen osuus katupuiden uusimiskustannuksissa on erittäin pieni, vaikka mukana olisi biohiiltäkin. Kun biohiili saadaan kunnolla massatuotantoon, halpenee se huomattavasti nykyisestä. Biohiilen kotimaisuus on myös yksi tuotteen valtti, Salo näkee.

Lisätietoja:
www.suomenbiohiili.fi
Kekkilä on Suomen biohiiliyhdistyksen jäsen.

 

 

Julkaistu Vehreässä 2/2020. Teksti: Markku Pulkkinen. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Etsi