Yrtit ja vihannekset
Kaurajuuri
(Äkta haverrot)
Tragopogon porrifolius
Kaurajuuri on ikivanha, maultaan parsaa muistuttava hyötykasvi. Kaurajuuren kuori on kermanvalkoinen ja malto valkea. Kaurajuuren 20-30cm pitkän juuriosan lisäksi kasvin nuoria versoja käytetään ruoan valmistukseen.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
20-100 cm
Värit:
Lila Vaaleanvihreät lehdet
Kukinta-aika:
none
Suosittelemme tämän kasvin kanssa:
Lannoite:
Kaurajuuri muistuttaa hieman mustajuurta, mutta se on kooltaan pienempi ja kuuluu sikurikasveihin. Juuri on halkaisijaltaan 2-3cm ja siihen kehittyy runsaasti sivujuuria. Maanpäällinen osa voi kasvaa jopa yli yhden metrin.
Kukat ovat violetinsävyiset ja tähtimäiset. Kaurajuuri on kaksivuotinen ja huomattava osa sen hiilihydraateista on inuliinia. Kaurajuuri viihtyy aurinkoisessa paikassa ja syvään muokatussa ja ravinteikkaassa maassa. Kasvimaata voi parantaa Kekkilä luonnonmukaisella Puutarhamullalla.
Kaurajuuri kylvetään mahdollisimman aikaisin keväällä tai elokuussa, jolloin taimet talvehtivat tai lokakuussa, jolloin se itää aikaisin keväällä. Kylvösyvyys on 2-3cm, taimiväli 8-10cm ja riviväli 30-40cm.
Kaurajuurikasvustoa kastellaan tasaisesti. Keskikesällä voi antaa lisäravinteita Kekkilä luonnonmukaisella Kasvimaalannoitteella tai Kekkilä Kastelulannoitteella.
Kukkavarret kannattaa katkaista, ettei juurista tule puisevia. Kaurajuuren sato korjataan syksyllä kaivamalla juuret maasta varovasti lapiolla. Juuresta pursuava maitiaisneste heikentää makua, joten juuria ei kannata korjata nyhtämällä.
Sato säilytetään viileässä ja kosteassa kellarissa turvehiekassa. Osan taimista voi jättää maahan talven yli ja antaa siniviolettien kukkien kehittyä seuraavana vuonna. Niistä voi korjata siemensadon.
Kaurajuurta käytetään keitoissa ja muhennoksissa. Se valmistetaan parsan tapaan. Nuoria lehtiä ja keväisiä versoja käytetään salaatteihin.
