Lipstikka

Se on vanha perinteinen maustekasvi. Suomeen se tuli jo 1600-luvulla ja sitä käytettiin myös lääkekasvina.

Kasvaa 100-200 cm korkeaksi, komeaksi pensaaksi. Leveyttä sille tulee noin 1 metri. Sen lehdet ovat tummanvihreät ja lehdykälliset. Lehdykät ovat liuskaisia ja kiiltäviä.

Kasvi kukkii heinä- tai elokuussa keltaisin, karhunputkea muistuttavin kukinnoin. Se on kestävä kasvi ja sitä voi viljellä koko maassa. Nykyään sitä voi tavata villiintyneenäkin Oulun korkeudella saakka.

Kasvi maistuu vahvasti selleriltä, mutta lisäksi siinä voi maistaa palsternakan, purjon ja persiljankin aromia. Lipstikka on tuttu lihaliemikuutioiden alkuperäisenä mausteena. Sen lehtiä, varsia ja juurta voi käyttää keittojen, kastikkeiden, patojen, muhennosten maustamiseen. Yrtin nuoria versoja voi lisätä salaatteihin.

Lipstikka viihtyy ravinteikkaassa, kosteassa, kuohkeassa, kalkkipitoisessa ja syvämultaisessa kasvualustassa mielellään valoisassa tai puolivarjossa. Jos paikka on liian aurinkoinen, lehdet kellastuvat ja kasvu lakkaa.

Liperi on erittäin kylmänkestävä. Sopiva multa kasvimaan perusparannukseen on Kekkilä luonnonmukainen Puutarhamulta. Jos kasvupaikan maan rakenne on valmiiksi hyvä, sitä parannetaan muokkaamalla maan joukkoon Kekkilä luonnonmukaista Kasvimaalannoitetta ja Kekkilä Puutarhakalkkia. Istutusväli on 50-60 cm.

Keväisin lipstikka kasvustoa kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä luonnonmukaisella Kasvimaalannoitteella.

Vastaistutettuina taimet tarvitsevat kastelua, mutta eivät juurikaan myöhemmin.

Ensimmäisenä viljelyvuonna rikkaruohot torjutaan harauksilla ja multaamalla. Taimet on hyvä mullata, kun ne ovat yli 20 cm:n korkuisia.

Jos lipstikasta korjataan vain lehtisatoa, kukkavarret poistetaan. Vanhat kuivuneet varret poistetaan keväisin.

Lipstikkaa voi lisätä jakamalla juuria keväällä tai syksyllä.