Näsinsillalla betonin päällä on ensin salaojitettu murskekerros ja murskeen päällä 60 millimetrin paksuinen Floradrain-vedenpidätyskennosto. Kennoston päälle on sijoitettu varsinainen kasvualusta.
Kasvualustan pysyvyyteen ja vedenpidätyskykyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Sillalla kokeillaan neljää kasvualustaa. Laatuasiantuntija Hanna Rummukainen Kekkilästä oli mukana kasvualustojen suunnittelussa.
– Näsinsillalle on toimitettu kahta erikoismultaa, joista toisessa on biohiiltä ja toisessa ei. Pohjana molemmissa on kompostia sisältävä Kekkilän Istutusmulta PLUS, jossa osa hiekasta on korvattu 4–8-millisellä sepelillä.
Edellä mainittujen kasvualustojen lisäksi kokeilussa on Läpäisevä Kasvualusta PLUS, jossa kaikki kiviaines on sepeliä ja joukossa on kompostin ja biohiilen seos. Neljäntenä koealustana on normaali Istutusmulta PLUS.
– Sepeli ja pieni orgaanisen aineksen osuus on tuulieroosiota ajatellen perusteltu yhdistelmä. Myös kompostilla ja hiekalla voidaan saavuttaa eroosionkestävää mururakennetta. Kohteen kasvualustoista vettä pidättää parhaiten Istutusmulta PLUS. Biohiili imee myös paljon vettä ja se voikin parantaa sepelipitoisten kasvualustojen vedenpidätyskykyä, Rummukainen sanoo.
Rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi ja Maanlumon suunnittelijat odottavat mielenkiinnolla Näsinsiltojen kokeilusta saatavaa tietoa.
– Saamme sillalta hyvää kokemusta kaupunkiin jatkossa rakennettaviin kansipuutarhoihin ja niissä käytettäviin kasvualustoihin. Biohiiltä olemme jo kokeilleet Ranta-Tampellan puistossa. Aallot huuhtovat rannasta pois hienojakoista materiaalia, joten sellaisiin kohteisiin biohiiltä ei kannata sijoittaa, Tevaniemi sanoo.
Artikkeli on ilmestynyt Vehreä-lehdessä 02/2023
Teksti Markku Pulkkinen
Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen