Kasvualustoja paikan päällä
Ankkapuisto Vantaan Korsossa on saanut upean ilmeen puisine siltoineen ja kauniine istutuksineen. Puiston erikoisuus on, että sen pohjoispään viherrakentamiseen käytetty kasvualusta on valmistettu paikan päällä, ja vieläpä kierrätysmateriaaleista.
Kasvualustassa on mukana Ankkapuiston lammikoista ja puiston läpi virtaavasta Korsonojasta ruopattua lietettä. Vantaan kaupunki halusi hyödyntää lietteen raaka-aineena maankaatopaikalle kuljettamisen sijaan.
– Liete pumpattiin kierrätettävästä materiaalista valmistettuihin pusseihin, geotuubeihin, joissa liete kuivui kevään ja kesän yli. Kasvualustaa valmistettaessa geotuubit avattiin ja hienojakoinen aines, jossa on noin kolmannes savea, sekoitettiin muihin materiaaleihin, Kekkilän tuotepäällikkö Paulina Nyberg valottaa. Kasvualustan valmistuspaikalle tuotiin myös puistosta kuorittua nurmikkoa, joka murskattiin ja seulottiin uudelleen käytettäväksi. Siitä saatiin seokseen orgaanista ainesta.
Kymmenen kilometrin päästä, toiselta maanrakennustyömaalta tuotiin puolestaan kivennäismaata eli hiekkaa. Myös kaduilta talteen kerättyä hiekoitushiekkaa ja -sepeliä käytettiin Ankkapuiston kasvualustassa. Vantaan kaupungin toiveena oli, että kasvualustan valmistamisessa ei käytettäisi mitään neitseellisiä raaka-ainetta, vaan kaikki olisi kierrätettyä materiaalia.
Kekkilä konsultoi
Paulina Nyberg suunnitteli yhdessä Kekkilän laatuasiantuntijan Johanna Bobergin kanssa kasvualustan reseptin käytettävissä olevista raaka-aineista.
– Jokaisen komponentin ravinnepitoisuus ja rakeisuus analysoitiin ensin. Sen jälkeen keskustelimme Vantaan kaupungin ja puiston suunnittelusta vastaavan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa sekoitussuhteista ja ravinnelisäystarpeista. Kasvualustassa käytettiin vain kiertotalousraaka-aineita. Puiston ensimmäisen vaiheen viherrakentamisesta vastasi VRJ Etelä-Suomi ja toisen vaiheen pohjoisesta nurmikentästä Hyvinkään Tieluiska Oy. Kaikki rakentamisessa mukana olleet tahot pitivät säännöllisiä työmaapalavereita, joissa varmistettiin, että homma toimii myös paikalla tehtävien kasvualustojen osalta.
– Ankkapuisto on ollut oikea superpilottikohde, josta on saatu paljon arvokkaita kokemuksia. Kasvualustan lopullinen toimivuus nähdään ensi kesänä, Nyberg sanoo.
– Tarjoamme mielellämme suunnittelu- ja kasvualustan reseptiikkapalveluja muihinkin kohteisiin, joissa halutaan käyttää kierrätyskasvualustoja.
Kestävää ympäristörakentamista
Viherympäristöliiton pääsihteerin Seppo Närhen mielestä Ankkapuisto on erinomainen esimerkki kestävästä ympäristörakentamisesta, KESYstä.
– Kaikki materiaalit on saatu lähistöltä, jolloin kuljetusmatkat ovat jääneet lyhyiksi. Kuljetus aiheuttaa viherrakentamisen suurimmat hiilipäästöt, Närhi muistuttaa
– KESY onkin parhaimmillaan resurssiviisasta luonnonvarojen käyttöä, mikä säästää myös rahaa.
Närhi on ilahtunut, että Vantaan kaupunki ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön uusia viherrakennusmenetelmiä ja -materiaaleja. Myös Helsinki on ollut yksi edelläkävijöistä.
Viherympäristöliitto teki aloitteen rikkakasvimääräysten muuttamiseksi siten, että lain määräykset rikkakasveista eivät koskisi kierrätettyä maa-aineksia, mutta viranomaiset eivät innostuneet lakimuutoksesta. Kierrätysraaka-aineita käytettäessä on tärkeää huomioida, että pintamaissa voi olla rikkakasvien siemenpankki ja juurten kappaleita, jotka voivat aiheuttaa haasteita uusissa kohteissa. Rikkakasvien ja vieraslajien torjuntaan on syytä kiinnittää huomiota massojen uusiokäytössä. Viherympäristöliitto on tehnyt toimijoille omavalvontalomakkeet sekä laatii suunnitteluohjetta pintamaiden käsittelyyn.
Omavalvonta tarvitaan
Kun viherrakentamisessa käytetään kierrätysmateriaalia, pitää rakentajalla olla aina toimiva omavalvontajärjestelmä kasvualustan laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Omavalvonnalla selvitetään kasvualustan materiaalit, ravinteisuus, mahdolliset haitalliset aineet ja vieraskasvilajit. Närhi muistuttaa, että omavalvonnassa syntyvä tieto pitää jakaa viherrakentajan ja materiaalien toimittajan lisäksi myös loppuasiakkaalle, esimerkiksi taloyhtiölle.
– Kekkilä pystyy auttamaan myös omavalvonnan järjestämisessä, Nyberg lupaa. Kierrätysmateriaalikokeilujen kautta on huomattu, että esimerkiksi hiekoitussepeli on hyvä komponentti kasvualustassa. Ilmavirtaukseen perustuva puhdistusmenetelmäkin kaduilta harjatulle sepelille on jo olemassa.
– Viherrakentamisessa sepelin voi sijoittaa tiettyyn kerrokseen, jossa se antaa kasvualustalle huokoisuutta ja läpäisee veden hyvin, Nyberg tietää.
KEKKILÄSTÄ SAAT PAIKALLA VALMISTETTAVIIN KASVUALUSTOIHIN
Lisätiedot myyntipäällikkö Hannu Saranko, puh. 045 633 3022, hannu.saranko@kekkila-bvb.com
Kekkilän asiakaspalvelu, puh. 020 331 404, asiakaspalvelu@kekkila.fi
Lisää kestävästä ympäristörakentamisesta: www.vyl.fi /alan-kehittaminen/hankkeet-ja-selvitykset/kesy-hanke
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2019. Teksti Markku Pulkkinen, kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen ja Markku Pulkkinen.