Biohiili on hiilen muoto, joka valmistetaan kuumentamalla orgaanista materiaalia, kuten puuta tai kasvijätettä, hapettomissa olosuhteissa – tätä prosessia kutsutaan pyrolyysiksi. Biohiiltä käytetään pääasiassa maassa ja kasvualustoissa parantamaan maan rakennetta, vedenpidätyskykyä ja ravinteiden tasapainoa. Samalla biohiili sitoo hiiltä maaperään pitkäksi aikaa, mikä tekee siitä tehokkaan työkalun hiilen varastoimiseen. Näin biohiili edistää parempia kasvuolosuhteita ja auttaa vähentämään ilmastovaikutuksia.

Hiilinielu on luonnollinen tai keinotekoinen järjestelmä, joka sitoo ja varastoi hiilidioksidia (CO₂) ilmakehästä enemmän kuin vapauttaa. Luonnollisia hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät, meret ja maaperä, jotka imevät hiilidioksidia fotosynteesin ja muiden biologisten prosessien kautta. Myös kaupunkiympäristössä on hiilinieluja – jokainen maankäytön tieltä säästetty puu sitoo hiiltä sitä tehokkaammin, mitä vanhemmaksi ja suuremmaksi se saa kasvaa. Viherympäristöön voi rakentaa hiilinieluja esimerkiksi käyttämällä biohiiltä kasvualustoissa.

Hiilikrediitti tarkoittaa laskennallista yksikköä, joka vastaa yleensä yhden hiilidioksiditonnin poistamista ilmakehästä tai sen pääsyn estämistä. Krediittejä syntyy esimerkiksi puiden kasvusta, biopohjaisten materiaalien käytöstä ja hiilen sitomisesta kestävään muotoon biohiileksi valmistamalla.

Biohiili sitoo hiiltä, mutta vain hiilikrediitti on virallisesti todennettava ja raportoitava ilmastovaikutus. Osa biohiilen valmistajista rekisteröi valmistamansa hiilen sisältämät hiilikrediitit päästömarkkina-alustalle, josta ulkopuolinen toimija voi ostaa ne joko biohiilihankintansa kanssa tai sellaisenaan.

Ei vielä, mutta sääntely ohjaa voimakkaasti siihen suuntaan. EU:n LULUCF-asetus (Land Use, Land Use Change and Forestry) ja Suomen ilmastolaki velvoittavat vahvistamaan maankäyttösektorin hiilinieluja. Viheralueiden hiilinielut eivät siis ole pakollisia, mutta ne tukevat kuntien ilmastotavoitteita ja voivat olla osa paikallista ilmastosuunnitelmaa.

Rakennusliikkeiltä ei suoraan vaadita hiilinielujen rakentamista, mutta EU:n taksonomia-asetus ja CSRD-direktiivi edellyttävät suurilta yrityksiltä raportointia ilmastovaikutuksista. Hiilinielut tarjoavat konkreettisen tavan osoittaa päästövähennyksiä ja vahvistaa hankkeen vastuullisuusprofiilia. Viherrakentamisen hiilinieluista voi lisäksi saada virallisen hiilikrediittisertifikaatin (CORC), jonka avulla hiilensidonta voidaan liittää osaksi ESG- ja LCA-raportointia.