Hyppää sisältöön
Yrtit ja vihannekset

Valkosipuli

(Vitlök)

Allium sativum

Valkosipuli Allium sativum

Valkosipuli on yksi maailman vanhimpia viljelykasveja. Yleisimmin mausteeksi käytetyssä osassa, isossa yhdistelmäsipulissa, on useita lohkomaisia sivusipuleita eli kynsiä. Niistä juontuu lajin toinen nimitys kynsilaukka.

Veden tarve:

Keskiverto

Valon tarve:

Aurinkoinen

Korkeus:

30-40 cm

Värit:

Valkoinen Vihreät lehdet

Suosittelemme tämän kasvin kanssa:

Valkosipuli Allium sativum

Valkosipuli on sipuleista voimakkaimman makuinen ja myös ravintoarvoltaan parhaita vihanneksia, joskaan sitä ei pysty käyttämään niin suuria määriä, että ravinteikkuudesta saisi täyden hyödyn.

Valkosipulin kynnet ovat turvonneita hankasilmuja, joita peittää kalvomainen kuori. Muiden sipuleiden syötävä osa taas koostuu paisuneista lehtityvistä. Valkosipuli kasvaa kukkiessaan puolen metrin korkuiseksi. Vahapeitteiset lehdet ovat ohuet ja nauhamaiset ja myös niitä voidaan käyttää mausteeksi. Valkosipuli, erityisesti talvivalkosipuli, kukkii heinä-elokuussa valkoisella sarjakukinnolla. Varteen kukintojen tyvelle muodostuu pikkusipuleita eli itusilmuja. Kasvin lisäys tapahtuu kynsistä tai näistä kukintojen itusilmuista, sillä valkosipuli ei pysty tuottamaan itävää siementä.

Valkosipuli viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla, syvämultaisessa, ravinteikkaassa, hyvin kalkitussa ja hyvin muokatussa maassa. Lannoitusta se vaatii paljon; erityisesti typpeä, fosforia ja kaliumia. Kasvimaata parannetaan Kekkilä Puutarhamullassa, Kekkilä Puutarhakalkilla ja Kekkilä Luonnonmukaisella kasvimaalannoitteella. Valkosipuli istutetaan avomaalle heti maan lämmettyä huhtikuun puolivälissä tai toukokuun alussa 10-20 cm syvyyteen 10 cm välein. Talvivalkosipuli istutetaan syyskuun lopussa 15-20 cm välein.

Valkosipulikannat poikkeavat toisistaan kukintaherkkyyden, koon ja säilyvyyden mukaan. Viljelyssä tulisi käyttää viljelyvarmoja paikallisia kantoja, tai mahdollisesti ulkomaisia hyväksi havaittuja kantoja. Jos lisäysmateriaalina käytetään ruokakaupasta ostettuja valkosipuleja, satotulos on yleensä huono.

Valkosipulit hyötyvät kylmäkäsittelystä, joka tehdään pitämällä sipuleita kuukauden verran maaliskuussa jääkaappilämpötilassa. Kylmäkäsittelyllä pystytään lyhentämään sipulin kaikkia kehitysvaiheita. Keväällä puutarhamyymälöissä myydään valmiiksi kylmäkäsiteltyjä sipuleita. Talvivalkosipuli saa kylmäkäsittelyn talven aikana.

Valkosipulia kastellaan sateettomina jaksoina. Vesi on tarpeen etenkin alkukesällä, jolloin sipuli kasvattaa lehtevän naatin.

Rikkaruohot torjutaan haraamalla tai kattamalla maa esim. ruohosilpulla. Kesäkuun lopulla lisälannoitukseksi annetaan Kekkilä Luonnonmukaista kasvimaalannoitetta tai kastelun yhteydessä Kekkilä Kastelulannoitetta. Syksyllä istutettu talvivalkosipuli tarvitsee jo touko-kesäkuussa lisäravinteita.

Talvivalkosipulin kukkavarret kannattaa poistaa heti niiden muodostuttua, koska kukkiminen verottaa kynsien kasvua.

Kun naatisto syyskuussa alkaa kellastua, on sadonkorjuun aika. Sipulit nostetaan ylös varovasti esim. talikolla ja kuivataan aluksi ilmavassa varastossa. Tämän jälkeen nopea kuivatus +30 °C:n lämmössä takaa parhaan säilyvyyden. Täysin kuivat naatit kierretään irti sipuleista tai ne palmikoidaan leteiksi. Sipulit säilyvät hyvin huoneenlämmössä, mutta liian kuumassa paikassa.

Etsi